Viime vuosina ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät kriteerit ovat nousseet sijoitusstrategioiden keskiöön. CBRE:n European Investor Relations Survey 2025-tutkimuksen mukaan 95 prosenttia sijoittajista pitää nyt kestävyyttä ratkaisevana tekijänä sijoituspäätöksissään. Tämä luku kuvastaa muutakin kuin suuntausta - se merkitsee syvää muutosta siinä, miten arvo määritellään kiinteistöalalla.

ESG-standardien vastaisia omaisuuseriä pidetään yhä useammin velkana. Ne ovat suuremmassa vaarassa menettää arvonsa, jäädä sijoitussalkkujen ulkopuolelle tai jäädä jumiin nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Sitä vastoin kestävät omaisuuserät eivät vain säilytä arvoa, vaan ne edistävät salkkujen tulevaisuudenkestävyyttä.

Lisäksi tämä muutos ei johdu pelkästään markkinoiden kysynnästä. Sääntely vahvistaa suuntausta. Uudet EU:n säännöt edellyttävät, että yritykset julkaisevat ilmastomuutossuunnitelmat ja raportoivat kestävyystuloksista. Vaikka viimeaikaiset muutokset - kuten Omnibus-paketti ja yksinkertaistettu ESRS - ovat helpottaneet joidenkin raportointitaakkaa, useimmat organisaatiot jatkavat ilmastostrategioidensa määrittelyä ja niistä tiedottamista. Kestävä kehitys ei ole enää PR-teko, vaan taloudellinen välttämättömyys.

Tämän seurauksena ala miettii lähestymistapaansa uudelleen. Olemassa olevien rakennusten kunnostaminen on noussut monien sijoittajien suosimaksi strategiaksi. Vanhojen omaisuuserien jälkiasentaminen ESG-kriteerien mukaisiksi nähdään kustannustehokkaana ja vaikuttavana tapana noudattaa säännöksiä ja samalla lisätä pitkän aikavälin arvoa. Markkinat alkavat palkita tehokkuudesta ja muutoksista, eivät vain kiiltävistä uusista rakennuksista.

Mielenkiintoista on, että kestävyyden kasvava merkitys on kääntänyt hinnoittelun suunnan. Sijoittajat eivät enää ole yhtä taipuvaisia maksamaan vihreistä rakennuksista lisämaksua - ei siksi, että kestävyys olisi vähemmän arvokasta, vaan siksi, että sitä nyt odotetaan. Vihreys ei ole enää ylellisyyttä, vaan se on perusvaatimus. ESG-vaatimusten noudattamatta jättämisestä on tullut todellinen taloudellinen riski.

Tämä muuttuva ajattelutapa on sama koko kiinteistöjen arvoketjussa - rakennuttajista ja rakennuttajista omaisuudenhoitajiin ja rahoittajiin. Kaikkiin toimijoihin kohdistuu yhä suurempia paineita tuottaa energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja tulevaisuuteen soveltuvia omaisuuseriä. Olipa kyse materiaalivalinnoista, rakennusjärjestelmistä tai tietojen läpinäkyvyydestä, kestävyys on nyt sisällytetty suorituskykymittareihin.

Viime kädessä kestävään kiinteistöomaisuuteen siirtymisessä ei ole kyse vain sääntelyvaatimusten täyttämisestä tai ESG-ruutujen täyttämisestä. Kyse on merkityksellisenä, kilpailukykyisenä ja joustavana pysymisestä. Yritykset, jotka pitävät kestävyyttä "ylimääräisenä", eivät pysty houkuttelemaan pääomaa tai pysymään kehittyvien odotusten tasalla.

Nykypäivän markkinoilla kestävyys ei ole erottumista, vaan pelissä mukana pysymistä. Yritykset, jotka omaksuvat tämän uuden standardin nopeimmin, ovat parhaassa asemassa menestyäkseen pitkällä aikavälillä.