Zoonoosi-influenssa on tauti, joka voi tarttua eläinten ja ihmisten välillä, kuten lintuinfluenssa, ja tämä rokote estää taudin tarttumisen.

"Tämän standardin tarkoituksena on kuvata rokotusstrategia zoonoosi-influenssaa vastaan, jotta voidaan vähentää zoonoosi-influenssapandemian riskiä, toimia virukselle altistumista edeltävällä tasolla ja vahvistaa kliinistä ja kansanterveydellistä lähestymistapaa altistuneisiin ihmistapauksiin", tekstissä todetaan.

Näihin kuuluvat "rokotteen saantiin oikeutetut työntekijät": ne, jotka kuuluvat "nopean toiminnan ryhmiin ja eläimissä esiintyvien zoonoosi-influenssatapausten hallintaan", "laboratorioalan ammattilaiset, jotka osallistuvat zoonoosi-influenssavirusten mahdollisesti saastuttamien näytteiden keräämiseen, käsittelyyn ja analysointiin", sekä "luonnonvaraisten eläinten elvytyskeskusten (CRAS), luonnon- ja ympäristönsuojelupalvelun(SEPNA), luonnonvaraisen eläimistön suojeluyksikön(ICNF) metsänvartijoiden ja kuntien/kunnallisten eläinlääkäripalveluiden työntekijät, jotka joutuvat suoraan kosketuksiin sairaiden tai kuolleiden lintujen kanssa".

Tämän rokotusstrategian tavoitteena on "vähentää zoonoottisten influenssavirusten tarttumisriskiä tartunnan saaneista eläimistä altistuneisiin ihmisiin" sekä "riskiä taudinpurkauksista ihmisissä".

Lisäksi "kausi-influenssarokotuksia suositellaan henkilöille, joilla on kohonnut riski altistua zoonoottisille influenssaviruksille, jotta voidaan vähentää eri genotyyppien aiheuttaman samanaikaisen tartunnan ja virusten välisen geneettisen uudelleensijoituksen riskiä".

Terveysministeriö oli jo maaliskuussa laajentanut influenssarokotusten maksuttomuutta ammattilaisille, joilla on riski altistua suoraan sairaille tai kuolleille eläimille, joilla epäillään olevan zoonoosi-influenssaa.

Tammikuun 7. päivänä DGS julkaisi suuntaviivat nro 001/2025, jotka koskevat "Zoonoottista influenssaa tai muita eläinperäisiä influenssaviruksia - kansanterveydellinen lähestymistapa ja kliininen lähestymistapa" maailmanlaajuisesti, myös Euroopassa ja Portugalissa, havaittujen erittäin patogeenisten lintuinfluenssaepidemioiden yhteydessä.

Yhtenäisen terveydenhuoltojärjestelmän (SUS) ammattilaisille suunnatut ohjeet kattavat varhaisen havaitsemisen, tapausten hallinnan, ilmoittamisen, diagnosoinnin, hoidon, epidemiologisen tutkimuksen, kontaktien hallinnan, testauksen, kemoprofylaksian, rokotusten ja riskiviestinnän näkökohtia Maailman terveysjärjestön(WHO) ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen(ECDC) tuoreimpien suositusten perusteella.

DGS korostaa, että H5N1-viruksen tarttuminen ihmisiin on harvinaista, ja maailmanlaajuisesti on raportoitu vain satunnaisia tapauksia.

Jos se kuitenkin tapahtuu, tartunta voi ilmetä vakavana kliinisenä tilana, ja itämisaika on yleensä kahdesta viiteen päivää viimeisen altistumisen jälkeen sairaille tai kuolleille eläimille.

Tauti tarttuu pääasiassa työperäisen altistumisen yhteydessä suorassa tai läheisessä kosketuksessa tartunnan saaneiden eläinten tai niiden kudosten, höyhenten tai ulosteiden kanssa tai viruksen hengittämisen kautta läheisessä kosketuksessa tartunnan saaneisiin eläimiin tai saastuneisiin ympäristöihin.

Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että lintuinfluenssa voisi tarttua ihmisiin elintarvikkeiden, erityisesti siipikarjanlihan ja munien, kautta.


Lue lisää...