Kaikki eivät kuitenkaan tunne matkailun etuja, ja monet jopa uskovat, että matkailuala on vastuussa hintojen noususta ja asuntopulasta, ilmenee Francisco Manuel dos Santos -säätiön(FFMS) julkaisemasta viimeisimmästä matkailubarometristä.

Tutkimuksen mukaan, joka perustui 1072:een Manner-Portugalin asukkaiden haastatteluun huhtikuun ja heinäkuun 2025 välisenä aikana, 57,2 prosenttia vastaajista totesi, että matkailun kasvulla oli merkittävä tai huomattava vaikutus heidän asuinalueeseensa, mikä johtuu matkailutoiminnan epätasaisesta jakautumisesta eri puolille maata.

"Matkailun kasvun vaikutusten voimakkuutta paikallistasolla koskevien asukkaiden käsitysten ei kovin korkea yleisarvo (keskiarvo 3,58 asteikolla 1-5) selittyy enemmän mielipiteiden hajanaisuudella kuin yksimielisyydellä näiden vaikutusten maltillisuudesta". Tämä ero liittyy matkailun alueelliseen keskittymiseen. Monissa Manner-Portugalin kunnissa matkailu on vielä alkutekijöissään, joten ymmärrettävästi näillä alueilla ei ole havaittavissa voimakkaita paikallisia vaikutuksia", todetaan FFMS:n matkailubarometrissä, josta Publituris raportoi.

Hintojen, erityisesti asuntojen, nousu on yksi portugalilaisten havaitsemista matkailun kasvun tärkeimmistä vaikutuksista, ja sen keskiarvo on 7,4 asteikolla 0-10. Tämän lisäksi asukkaille tarjolla olevien asuntojen määrä on vähentynyt.

Tutkimus osoittaa, että matkailun vaikutuksia pidetään laajalti enemmän kielteisinä kuin myönteisinä, sillä ollaan enemmän samaa mieltä siitä, että matkailu on lisännyt elinkustannuksia ja asumiskustannuksia kuin lisännyt perheiden tuloja.

Tästä huolimatta portugalilaiset tunnistavat myös myönteisiä vaikutuksia, kuten uusien työpaikkojen syntymisen matkailuun liittyvissä toiminnoissa (keskiarvo 6,15), lisääntyneet investoinnit sekä uusiin että olemassa oleviin yrityksiin (keskiarvo 6,12) ja palvelutarjonnan monipuolistumisen (keskiarvo 6,10).

FFMS-tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että "vastaajat suhtautuvat kohtalaisen kielteisesti matkailun vaikutuksiin paikkojen viihtyisyyteen ja jokapäiväisen elämän kokemukseen", sillä useampi vastaaja oli samaa mieltä siitä, että matkailun kasvu on lisännyt pysäköintipaikkojen puutetta (keskiarvo 6,18), roskaantumista (keskiarvo 6,02), jonoja ravintoloissa, valintamyymälöissä ja sairaaloissa (keskiarvo 5,95), ruuhkia liikenteessä ja kaduilla (keskiarvo 5,83) ja melua (keskiarvo 5,72), kuin ne, jotka olivat eri mieltä näiden väitteiden kanssa.

Kulttuurivaikutuksia, kuten rakennusperinnön suojelua ja arvostusta, kosmopoliittisuutta tai päinvastoin paikkojen ja paikallisten tapojen autenttisuuden menettämistä, koskevat käsitykset näyttävät olevan "epäselvempiä tai vähemmän yksimielisiä", ja tutkimuksessa todetaan, että "matkailun kulttuurivaikutuksiin suhtaudutaan vähemmän intensiivisesti (myönteisesti tai kielteisesti), mikä johtuu mahdollisesti siitä, että ne ovat abstraktimpia tai vaihtelevampia asiayhteydestä riippuen".

Portugalilaiset haluavat myös, että hallitus asettaa asukkaiden hyvinvoinnin etusijalle, vaikka se merkitsisi matkailutulojen vähentämistä. Noin 80 prosenttia vastaajista kannatti jopa lyhytaikaisten vuokrasopimusten (AL) vähentämistä asuntokriisin ratkaisemiseksi.

AL:n rajoittamisen lisäksi monet vastaajat, erityisesti ne, jotka asuvat alueilla, joilla on enemmän matkailua, kannattavat vierailijoiden rajoittamista ylikuormitetuilla alueilla, ja suurin osa haluaa talouden monipuolistamista matkailusta riippuvuuden vähentämiseksi, ja vain 10,4 prosenttia vastaajista oli eri mieltä tästä ajatuksesta.

Matkailubarometri osoittaa, että portugalilaiset pitävät parempana matkailun "maltillista ja hallittua kasvua" ja vastustavat jopa "kiihtyvää laajentumista", joka todennäköisesti "pahentaisi jo havaittuja paineita".