Maa sai 63,4 pistettä sadasta, mikä on 5,2 pistettä vähemmän kuin vuonna 2024 ja vastaa eurooppalaista keskiarvoa (27 pistettä), mutta se onnistuu nousemaan viisi sijaa ja sijoittumaan kymmenenneksi Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) laatimassa rankingissa, jossa arvioidaan tasa-arvopolitiikkojen kehitystä.

Ruotsi (73,7 pistettä), Ranska (73,4 pistettä) ja Tanska (71,8 pistettä) sijoittuvat kolmelle ensimmäiselle sijalle.

Portugalin yläpuolella on Luxemburg 63,9 pisteellä ja sen alapuolella 11. sijalla Saksa 63,2 pisteellä 100 pisteestä.

EIGE:n mukaan Portugali kuuluu Tanskan, Saksan, Italian, Luxemburgin, Maltan, Suomen, Ruotsin ja Saksan ohella niiden maiden ryhmään, jotka ovat nousevassa lähentymiskehityksessä ja jotka "parantavat pistemääräänsä ajan mittaan ja pienentävät samalla erojaan EU:n keskiarvosta".

Sukupuolten tasa-arvoindeksissä seurataan maiden edistymistä kuudella alalla: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Indeksissä annetaan arvosanat asteikolla 0-100. Lisäksi seurataan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja eri ryhmien välistä eriarvoisuutta.

Terveys

Portugalin sijoitus selittyy osittain sen tuloksella terveyden alalla, jossa se sai 80,6 pistettä 100:sta mahdollisesta, ja seuraavaksi eniten pisteitä tuli rahasta, 79,9 pistettä.

EIGE toteaa kuitenkin, että Portugali on Maltan ohella yksi niistä maista, joissa "sukupuolten väliset erot terveiden elinvuosien määrässä, ilmaistuna prosentteina odotettavissa olevasta eliniästä, ovat suurimpia miesten hyväksi", sillä sukupuolten välinen ero on 13 prosenttiyksikköä.

Valta-alalla, jossa se saa huonoimman sijoituksen 36,8 pisteellä, Portugali on yksi niistä yhdeksästä jäsenvaltiosta, jotka ovat ottaneet käyttöön sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa.

"Ranskassa, Italiassa ja viime aikoina myös Espanjassa on 40 prosentin osallistumisaste. Belgiassa, Alankomaissa ja Portugalissa se on 33 prosenttia", korostetaan.

Toisaalta poliittisen osallistumisen osalta EIGE toteaa, että Portugalissa, kuten muissakin maissa, kuten Kyproksessa ja Bulgariassa, on tapahtunut "jonkin verran takaiskuja", sillä naisten läsnäolo ja osuus parlamentissa on laskenut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.

Sitä vastoin Portugali on viime vuosina vaikuttanut siihen, että naisten osuus EU:n alue- ja paikalliskokouksissa on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä, ja sitä on auttanut sen kansallisen osuuden kasvu neljällä prosenttiyksiköllä yhdessä Italian ja Belgian kanssa. Tanskan (11 prosenttiyksikköä), Alankomaiden ja Kyproksen (kuusi prosenttiyksikköä), Luxemburgin ja Kreikan (viisi prosenttiyksikköä) osuus on myös kasvanut.