EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), jossa se on osa 45 maan ryhmää, se nousi 23. sijalle. Niiden 37 maan joukossa, joissa on alle 20 miljoonaa asukasta, se säilytti 21. sijansa.

IMD:n tekemä tutkimus, jossa Porto Business School on yksinomainen yhteistyökumppani kansallisella tasolla, osoittaa, että Portugali kuuluu digitaalisen kypsyyden väliryhmään, jossa edistytään johdonmukaisesti mutta jossa on ilmeisiä rakenteellisia haasteita.

Digitaalinen kehitys

On syytä korostaa, että tämän tuloksen ansiosta maa on noussut rankingissa jo kolmantena peräkkäisenä vuonna, vaikka EMEA-alueen kilpailutilanne on erittäin vaativa. Verrattuna maantieteellisesti tai taloudellisesti läheisiin maihin, kuten Espanjaan, Irlantiin tai Italiaan, Portugalin tulos on suhteellisen vahva. IMD:n indikaattoreiden mukaan Portugali on edelleen edellä näitä maita globaalin kilpailukyvyn indikaattoreissa, mikä vahvistaa sen digitaalisen kehityksen strategista merkitystä.

Arvioiduista kolmesta kategoriasta Portugali nousi yhden sijan tietämyksen osalta ja sijoittui 28. sijalle. Tältä osin erottuvat erityisesti tulokset, jotka on saavutettu osaamisen (25. sija) ja tieteellisen keskittymisen (25. sija) aloilla. Suurimpana vahvuutena pidettiin opiskelijoiden ja opettajien suhdetta (korkea-asteen koulutus), jossa Portugali on 10. sijalla. Toisaalta se on viimeisten joukossa (61.) "Työntekijöiden koulutuksen" alalla. "Teknologia"-tekijässä Portugali säilytti 36. sijansa parametrien "Sääntelykehys" (20.) ja "Pääoma" (45.) osalta saavutettujen tulosten ansiosta. Portugalin tärkeimmiksi kilpailueduiksi on todettu "maahanmuuttolainsäädäntö" (5.) ja "viestintäteknologia" (8.), kun taas "langaton laajakaista" (56.) ja "huipputekniikan vienti (%)" (52.) ovat heikkoja.

Päinvastoin Portugali menetti sijoitustaan luokassa "Valmiudet tulevaisuuteen". Pudotus liittyy IMD:n havaitsemiin suurimpiin heikkouksiin, joita ovat liiketoiminnan ketteryys (58. sija) ja big datan ja analytiikan käyttö (58. sija), jotka ovat maailmanlaajuisesti erittäin arvostettuja ulottuvuuksia. Portugalin tärkeimmät vahvuudet tällä alalla liittyvät osatekijöihin "yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö" (2.) ja "joustavuus ja sopeutumiskyky" (11.).

"Johdonmukaisuus"

Porto Business Schoolin dekaani José Esteves toteaa: "Portugali on noussut jo kolmantena peräkkäisenä vuonna rankingissa, mikä on selvä merkki siitä, että olemme kehittymässä johdonmukaisesti digitaalisen kilpailukyvyn alalla. Tämä edistys ei kuitenkaan ole vain syy tyytyväisyyteen, vaan se on ennen kaikkea kehotus kunnianhimoon. Jos haluamme lujittaa tätä dynamiikkaa, meidän on nyt kiihdytettävä: kehitettävä lahjakkuuksia uusilla taidoilla, integroitava analytiikka liiketoimintapäätöksiin ja luotava ketterämpiä organisaatioita, jotka ovat valmiita teknologisiin häiriöihin. IMD:n yksinoikeudellisena kumppanina Portugalissa otamme Porto Business Schoolissa vastuun tämän tiedon muuntamisesta toiminnaksi."

Sveitsi johtaa

Sveitsi (1.), Yhdysvallat (2.) ja Singapore (3.) ovat digitaalisesti edistyneimpiä maita 69:stä maailman taloudesta, joita arvioitiin tämän vuoden Digital Competitiveness Ranking -vertailussa. Asiakirjassa kerrotaan myös, että johtajat maailmanlaajuisesti käsittelevät tekoälyn, lahjakkuusvirtojen ja sääntelyn kehityksen ennakoimattomuutta, ja nämä kolme maata todistavat, että maailmanluokan infrastruktuurit ja lahjakkuusreservit ovat tällä hetkellä riittäviä mekanismeja, joilla... Luottamus.

Tämä analyysi paljastaa yhteisiä kohtia, jotka ovat erityisen merkityksellisiä Portugalin kontekstin kannalta, ja osoittaa, että digitaalinen kilpailukyky ei riipu vain teknologiasta vaan ennen kaikkea kyvystä mobilisoida lahjakkuutta, muuttaa liiketoimintamalleja ja nopeuttaa analyyttisten työkalujen käyttöönottoa. Portugali on kehittynyt jatkuvasti, mutta kansainväliset tapaukset osoittavat, että näihin ulottuvuuksiin tehtävät asteittaiset investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan vahvistaa asemaa maailmanlaajuisella näyttämöllä.

Raportti kuitenkin osoittaa, että tämä paradigma voi muuttua, sillä kauppakireydet vaikuttavat yhä enemmän tietovirtoihin, teknisiin standardeihin ja investointiprioriteetteihin. Nykyisen kaupan pirstaloitumisen vuoksi maat ja alueet kilpailevat aikaa vastaan löytääkseen yhteisen pohjan.