Maailman terveyspäivän yhteydessä julkaistun INE:n julkaisun "Terveystilastot" mukaan 11,3 prosentilla väestöstä oli vakavampia ahdistuneisuusoireita.

Yleinen ahdistuneisuus vaikuttaa enemmän naisiin (46,2 %) kuin miehiin (31,2 %). Vakavimmissa tapauksissa ero säilyy: 14,6 %:lla naisista ja 7,2 %:lla miehistä.

Elämänoloja ja tuloja koskevaan tutkimukseen (ICOR) perustuvat tiedot osoittavat myös, että iäkkäämmällä väestöllä on enemmän ahdistuneisuutta kuin nuoremmilla, ja ero on kolme prosenttiyksikköä yleisindikaattorissa ja 3,5 prosenttiyksikköä vakavimmissa tapauksissa.

Kasvava määrä

Vuoteen 2024 verrattuna näiden oireiden esiintyvyys kasvoi INE:n (kansallinen tilastokeskus) mukaan 7,4 prosenttiyksikköä (p.p.) koko kyseisessä väestössä, erityisesti alle 65-vuotiaiden naisten keskuudessa.

Koulutus ja ammattiasema

Koulutustason mukaan jaoteltuna korkea-asteen (33,9 %) tai keskiasteen (35,9 %) koulutuksen suorittaneilla ahdistuneisuus oli vähäisempää kuin niillä, joilla ei ollut koulutusta (49,6 %) tai jotka olivat suorittaneet vain peruskoulutuksen (43,7 %).

Ammattiaseman osalta työttömät kärsivät eniten, sillä 50,2 prosentilla heistä oli yleistyneen ahdistuksen oireita.

Työssäkäyvien keskuudessa osuus on 36,6 prosenttia, ja työelämän ulkopuolella olevien keskuudessa se vaihtelee eläkeläisten 41 prosentista muiden työelämän ulkopuolella olevien 46,2 prosenttiin.

Elämäntyytyväisyys

Mielenterveysindikaattorien heikkenemisestä huolimatta elämäntyytyväisyys pysyi vakaana. Vuonna 2025 väestö antoi tyytyväisyydelle keskimäärin 7,3 pistettä asteikolla 0-10, mikä on sama arvo kuin edellisenä vuonna.

ICOR-tuloksista käy myös ilmi, että 52,7 prosenttia 16 vuotta täyttäneestä väestöstä arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi, mikä on pienempi arvo kuin vuonna 2024 (53,6 %), mutta kuitenkin korkeampi kuin tämän vuosikymmenen ensimmäisten vuosien keskiarvo (49,5-51 % vuosina 2021-2023).

Terveyspalvelujen saatavuus

Toisaalta niiden ihmisten osuus, jotka arvioivat terveydentilansa negatiivisesti (12,1 %) vuonna 2025, pysyi lähellä edellisvuonna kirjattua osuutta (12 %) ja jäi INE:n (kansallinen tilastokeskus) mukaan alle vuosina 2021-2023 havaittujen tasojen (13,1 - 13,5 %) ja huomattavasti alhaisemmaksi kuin edellisellä vuosikymmenellä (18 % vuonna 2004 ja 21 % vuonna 2014).

Vuonna 2025 myönteinen arvio terveydentilasta oli yleisempi miehillä (56,5 %) kuin naisilla (49,3 %), ja se oli huomattavasti korkeampi 16-64-vuotiaissa (66,0 %) kuin yli 65-vuotiaissa (19,1 %).

Terveydentilan arviointi

Edellisvuosien tapaan vuonna 2025 terveydentilaansa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien osuus oli huomattavasti suurempi korkeammin koulutetuilla: Keskiasteen tai keskiasteen jälkeisen koulutuksen oli suorittanut 68,4 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen 76 prosenttia, kun taas perusasteen koulutuksen suorittaneista 34,9 prosenttia ja 10,8 prosenttia ei ollut suorittanut mitään koulutusastetta.

Työssäkäyvä väestö arvioi terveydentilansa myönteisimmin (67,3 %), kun taas työttömien keskuudessa tämä arvio oli 49,7 %.

"On erittäin tärkeää vähentää liiallista riippuvuutta yhdestä lentoyhtiöstä, yhteyskanavasta tai kasvulogiikasta. Koska saarilla on maantieteellisiä rajoitteita ja koska saavutettavuus ja matkailun kehitys ovat suoraan yhteydessä toisiinsa, tämänkaltaisilla muutoksilla on suuri vaikutus saarikohteisiin", hän totesi lopuksi.