Raportissa ”Catalyzing Competitiveness: Where Investment Happens and Why” todetaan, että tuottavat investoinnit ovat nousseet yhdeksi taloudellisen kilpailukyvyn keskeisistä mittareista, sillä yritykset valitsevat toimipaikkansa yhä useammin toimintakustannusten, tuottavuuden ja hankkeiden toteutuksen nopeuden perusteella sen sijaan, että ne perustuisivat perinteisiin teollisuuskeskittymiin tai maantieteellisiin etuihin.

Tuottavat nettoinvestoinnit

Tässä yhteydessä Iberian niemimaa on noussut esiin runsaan ja edullisen uusiutuvan energian tarjonnan ansiosta, mikä tekee siitä erityisen houkuttelevan sähkönkulutukseltaan intensiivisille teollisuudenaloille.

Raportin mukaan Portugali edustaa yhtä Euroopan vahvimmista investointien elpymistarinoista euroalueen valtionvelkakriisin jälkeen. Vuonna 2024 maan tuottavat nettoinvestoinnit nousivat 4,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT), kun taas Espanjassa osuus oli yli 2 prosenttia BKT:sta.

Vertailun vuoksi Saksan vastaava investointiaste oli samana aikana noin 0,2 prosenttia BKT:sta, mikä korostaa kasvavaa kuilua Euroopan perinteisen teollisuusjätin ja nousevien investointikohteiden välillä.

Nämä havainnot viittaavat siihen, että useita energiaintensiivisiä teollisuushankkeita on jo siirretty Iberian niemimaalle ja Pohjoismaihin, mikä heijastaa muutosta EU:n teollisuuden maantieteellisessä jakautumisessa, kun valmistajat etsivät alueita, joilla energiakustannukset ovat kilpailukykyisemmät.

Lisäksi MGI varoittaa, että Euroopalla on edessään noin 800 miljardin euron suuruinen rakenteellinen vuotuinen investointivaje, joka uhkaa mantereen pitkän aikavälin kasvunäkymiä ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Kustannuskilpailukyky

Raportissa tuodaan esiin myös maailman suurimpien talouksien välisten erojen kasvua.

Samalla kun Eurooppa kamppailee edelleen riittämättömien tuotantopanostusten kanssa, Yhdysvallat laajentaa kotimaista tuotantokapasiteettiaan vähentääkseen riippuvuuttaan ulkomaisista toimitusketjuista, kun taas Kiina kasvattaa kapasiteettiaan noin kolme kertaa nopeammin kuin Yhdysvallat ja EU yhteensä.

Kustannuskilpailukyky on kuitenkin edelleen toinen merkittävä haaste. Analyysin mukaan valmistus Euroopassa tai Yhdysvalloissa maksaa keskimäärin vähintään 50 prosenttia enemmän kuin talouksissa, jotka tällä hetkellä houkuttelevat suurimman osan maailmanlaajuisista investoinneista.

Tämä ero on vielä suurempi tutkimuksen ja kehityksen alalla, jossa kustannukset voivat olla jopa noin 300 prosenttia korkeammat pitkien hallinnollisten menettelyjen ja uusien tuotteiden markkinoille saattamisen hitauden vuoksi.

Instituutti korostaa Euroopan kilpailukykyä heikentävinä päätekijöinä korkeita energia- ja raaka-ainekustannuksia sekä huomattavia eroja julkisissa investointitukiohjelmissa, jotka voivat vaihdella jopa kahdeksankertaisesti eri alueiden välillä.

MGI suosittelee toimenpiteiden yhdistelmää, johon kuuluvat automaation lisääminen ja tekoälyn laajempi käyttöönotto, sääntely- ja hallintomenettelyjen virtaviivaistaminen, kohtuuhintaisen puhtaan energian saatavuuden parantaminen, tuotekehityssyklien nopeuttaminen, innovaatioinvestointien vahvistaminen sekä erikoistumisen lisääminen strategisilla aloilla, kuten puolijohteissa, bioteknologiassa ja tekoälyinfrastruktuurissa, kilpailukyvyn kuilun kaventamiseksi.

Raportissa todetaan, että noin 30 prosentin tuottavuuden parannus yhdistettynä alhaisempiin laite-, energia- ja materiaalikustannuksiin sekä nopeampaan projektien toteutukseen voisi vähentää Euroopan nykyistä kustannushaittaa 30–80 prosenttia, mikä vahvistaisi merkittävästi alueen asemaa globaaleissa teollisuusinvestoinneissa.