"Allianssi tarkoittaa Suomen ja Portugalin välistä yhteistyötä vihreän vedyn alalla, jota Business Finland edistää ja joka on linjassa Portugalin kansallisen vetystrategian kanssa", Business Finlandin Madridin vanhempi neuvonantaja Guillermo Solano selitti Lusalle.

"Painopiste on kaupan, investointien ja teknologian siirron edistämisessä Portugalin hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden tukemiseksi", kertoi suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistämisestä sekä innovaatioiden ja ulkomaisten investointien tukemisesta vastaavan suomalaisen julkisviraston päällikkö.

Suomen sitoumuksiin kuuluu "edistää suomalaista osaamista vetyteknologioissa - kuten elektrolyytit, polttokennot ja tekniset ratkaisut yrityksiltä, jotka on lueteltu Suomen vetyekosysteemiraportissa - helpottaa liiketoimintamatkoja ja tutkia yhteisiä rahoitusmahdollisuuksia Euroopan unionin ohjelmissa, kuten elvytys- ja joustavuusvälineessä (RRF)", hän lisäsi.

Portugalin puolella keskitytään houkuttelevien markkinaolosuhteiden luomiseen, ja tavoitteena on jopa "2,5 gigawatin (GW) asennettu elektrolyyttikapasiteetti vuoteen 2030 mennessä ja 15 prosentin uusiutuvan vedyn syöttö maakaasuverkkoon vuoteen 2030 mennessä", hän totesi. Näitä suunnitelmia tuetaan myöntämällä 370 miljoonaa euroa Portugalin RRF:stä vetyhankkeisiin. Suomen virasto toteaa myös, että Sinesin satamalla on tärkeä rooli alalla, mikä asemoi Portugalin vihreän vedyn viennin eurooppalaiseksi keskukseksi, jolla on vahva geopoliittinen ja teollinen merkitys.

Kun häneltä kysyttiin arvioita tämän yhteistyön konkreettisista vaikutuksista työllisyyteen tai investointeihin Portugalissa, hän vastasi, että "Business Finland ei anna arvioita", ja kommentoi vain, että "laajempi Portugalin strategia vihreän vedyn hankkeille voi luoda jopa 5 000 työpaikkaa ja investoida noin kaksi miljardia euroa pitkällä aikavälillä".

Vaikka virallisia kumppanuuksia ei ole vielä allekirjoitettu, Business Finland täsmensi, että suomalaisessa vetyekosysteemiraportissa luetellaan yli 80 suomalaista yritystä ja klusteria, jotka toimivat alalla. Suomalaisyritysten edistyneimpiä teknologia-alueita ovat muun muassa "Elcogenin kiinteäoksidielektrolyysikennot, Q Power Oy:n mikrobiologiset metanointireaktorit, Valmet Oyj:n automaatiojärjestelmät ja vetymoottorit".

Strategiset kumppanit

Portugalin valinnasta Guillermo Solano korostaa, että "Suomi tunnisti Espanjan ja Portugalin strategisiksi kumppaneiksi, koska niillä on potentiaalia tuottaa uusiutuvan energian ylijäämää, mikä täydentää Suomen vahvuuksia puhtaassa ja edullisessa sähköntuotannossa (94 % hiilidioksidipäästötöntä) ja kehittyneissä vetyteknologioissa."

Yhteistyön suurimpia haasteita ovat "elektrolyyserien korkeat pääoma- ja käyttökustannukset, rahoituksen epävarmuus, sääntelyn epäselvyys ja riittämätön kysyntä". Iberian niemimaan ja Suomen välisessä kontekstissa infrastruktuurin viivästymiset, raaka-ainepula ja uusiutuvan energian kustannusten viimeaikainen nousu pahentavat tilannetta entisestään. Lisäksi ympäristöhyötyjen todentaminen ja kansainvälisiin säännöksiin sopeutuminen viivästyttävät kehitystä."

Tästä huolimatta Suomessa on jo hankkeita, joita voitaisiin kopioida Portugalissa, kuten "P2X Solutionsin 20 MW:n vihreä vetylaitos, Green North Energyn vihreä ammoniakkihanke, Solar Foodsin Solein-tuotanto ja Freijan sähköistä metaania tuottava laitos", hän selitti.