Tammi-joulukuun 2025 välisenä aikana tehtiin 839 lakkoilmoitusta, mikä merkitsee 23,66 prosentin laskua verrattuna vuoden 2024 aikana rekisteröityihin 1 099 ilmoitukseen.

Lakkokuulutusten määrä laski ensimmäisen kerran vuonna 2024 sen jälkeen, kun se oli noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2021 lähtien, ja viime vuonna rekisteröidyt 839 kuulutusta ovat alhaisimmat sitten pandemian leimaaman vuoden 2020, jolloin kuulutuksia rekisteröitiin 650, kertoo Lusan analyysi, joka perustuu DGERT:n toimittamiin tietoihin.

Vuonna 2025 rekisteröidyistä 839 ennakkoilmoituksesta suurin osa (661, mikä vastaa 78,8 prosenttia) liittyy valtion muuhun kuin yrityssektoriin, kun taas loput 178 rekisteröitiin valtion yrityssektorilla.

Vähimmäispalvelujen osalta ne vähenivät DGERT:n tietojen mukaan 7,3 prosenttia vuonna 2025 edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 178:aan.

Joulukuussa 2025 oli 64 lakkoilmoitusta, mikä on 72,17 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna rekisteröity 230 lakkoilmoitusta.

Näistä 64:stä lakkoilmoituksesta suurin osa rekisteröitiin myös valtion muulla kuin yrityssektorilla (56, mikä vastaa 87,5 prosenttia), kun taas loput kahdeksan olivat valtion yrityssektorilla.

Sektoreittain tarkasteltuna eniten lakkoilmoituksia jätettiin vuoden 2025 viimeisen kuukauden aikana kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (22 prosenttia kokonaismäärästä), ja seuraavina olivat teollisuus sekä hallinto- ja tukipalvelut (molemmat 20 prosenttia).

Joulukuussa kirjattiin 44 säädettyä vähimmäispalvelua, mikä on 51,7 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 viimeisen kuukauden 29 säädettyä palvelua.

Joulukuu osui samaan aikaan CGTP:n ja UGT:n hallituksen ehdottamaa työlainsäädännön tarkistusta vastaan järjestämän yleislakon kanssa, joka oli viides näiden kahden ammattiyhdistysliiton yhteinen lakko ja ensimmäinen sitten 27. kesäkuuta 2013 järjestetyn yhteislakon.

Lakkolain muutokset ovat yksi ammattiyhdistysliittojen eniten kritisoimista toimenpiteistä.

Hallitus haluaa sisällyttää lastenhoito-, vanhustenhoito-, sairaanhoito- ja vammaispalvelut lakon aikana vaadittaviin vähimmäispalveluihin, samoin kuin elintarvikehuoltoalan ja välttämättömien tavaroiden tai laitteiden yksityiset turvapalvelut.

Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeri Rosário Palma Ramalhon mukaan ajatuksena on "olla hieman vaativampi vähimmäispalvelujen määrittelyn suhteen, mutta poistamatta kuitenkaan lakko-oikeutta", ja tehdä siitä "vain yhteensopiva muiden perusoikeuksien kanssa", nimittäin oikeuden terveyteen, työhön tai "vapaaseen liikkumiseen".

Työlainsäädännössä säädetään tällä hetkellä, että lakon sattuessa vähimmäispalvelut on taattava "yrityksissä tai laitoksissa, jotka on tarkoitettu tyydyttämään olennaisia yhteiskunnallisia tarpeita", joihin kuuluvat posti- ja televiestintäpalvelut, sairaanhoito-, sairaala- ja lääkäripalvelut, julkiset terveyspalvelut, hautauspalvelut mukaan luettuina, sekä energia- ja kaivospalvelut, polttoaineen toimitus mukaan luettuna.

Tähän kuuluvat myös vesihuolto, palokunnat, julkiset palvelut, jotka varmistavat sellaisten välttämättömien tarpeiden tyydyttämisen, joista huolehtiminen on valtion vastuulla, liikenne, mukaan lukien satamat, lentokentät, rautatie- ja kuorma-autoasemat, jotka liittyvät matkustajiin, eläimiin, helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin ja kansantaloudelle välttämättömiin tavaroihin ja jotka kattavat niiden lastaamisen ja purkamisen sekä raha-arvoesineiden kuljetuksen ja turvaamisen.