Toimenpiteellä käynnistetään kaksi hanketta näissä yksiköissä, ja se voidaan ulottaa koskemaan myös muita SNS:n terveyslaitoksia, jos SNS:n pääjohtaja niin määrää.

Asetus antaa organisaatioille mahdollisuuden muodostaa kumppanuuksia tai yhteistyömekanismeja muiden yksityisten tai julkisten tahojen, kuten kuntien, kanssa, kertoo uutistoimisto Lusa, jolla oli mahdollisuus tutustua asetukseen ja jonka mukaan se on tarkoitus julkaista tänään virallisessa lehdessä.

Pilottihankkeita hallinnoidaan terveysministeriön laatimilla toimintaohjeilla. Näihin ehtoihin sisältyvät kelpoisuuskriteerit, strategiat kohderyhmän määrittämiseksi ja aikahorisontti. Niissä vahvistetaan myös seulontaa, varmistusdiagnoosia ja kliinisen vasteen seurantaa koskevat menettelyt. Lisäksi niissä hahmotellaan laatu- ja turvallisuusvaatimukset sekä tupakoinnin lopettamisohjelmia koskevat lähetekäytävät.

Määräyksen mukaan kokeiluhankkeiden rahoituksesta vastaa terveydenhuoltojärjestelmän keskushallinto (ACSS). Rahoitus saadaan tupakkaverotuloista. Kaksi prosenttia näistä tuloista kohdennetaan tupakoinnin ehkäisy- ja valvontapolitiikkaan. Varat sisällytetään erityisesti kansallisen terveyspalvelun toimeenpanoviraston (DE-SNS) ja niiden terveyslaitosten välisiin ohjelmasopimuksiin, joissa hankkeet toteutetaan.

Kansallisen terveyspalvelun toimeenpanovirasto (DE-SNS) koordinoi ja valvoo seulontaohjelmia. Paikalliset terveydenhuoltoyksiköt (LHS) hallinnoivat ja toteuttavat pilottihankkeita. Niiden tehtäviin kuuluu hoitopolkujen järjestäminen sekä inhimillisten ja teknisten resurssien jakaminen. Niiden on koordinoitava eri hoitotasojen välistä toimintaa. Lisäksi ne varmistavat, että terveysasioiden pääosaston (DGS) asettamia toimeksiantoja ja raportointia noudatetaan.

Pääosasto huolehtii johtokunnan kanssa pilottihankkeiden kliinisestä, epidemiologisesta ja organisatorisesta arvioinnista. Se laatii myös loppuraportin. DE-SNS tarkastaa vuosittaisen ohjelman toteutuksen, jotta ohjelmasopimuksia koskevat tilit voidaan sulkea.

Loppuarviointiraportti on toimitettava terveysministerille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa edellä mainituissa paikallisissa terveydenhuoltoyksiköissä (ULS) 12 kuukauden pituisen täytäntöönpanojakson päättymisestä, ja siihen on sisällyttävä ehdotus mahdollisesta laajentamisesta tai täytäntöönpanosta kansallisella tasolla.

Terveysministeriö korostaa, että keuhkosyöpä on johtava syöpäkuolemien syy, ja se liittyy vahvasti tupakan käyttöön. Varhainen diagnosointi on ratkaisevan tärkeää eloonjäämisajan parantamiseksi, taudin aiheuttaman taakan vähentämiseksi ja terveydenhuoltopalvelujen tarpeettoman käytön välttämiseksi.

"Tämä on kasvain, joka aiheuttaa eniten terveiden elinvuosien menetystä Portugalin väestössä, mikä korostaa sen kansanterveydellisen vaikutuksen suuruutta", hän korostaa.

Hallituksen aloite on seurausta Euroopan unionin neuvoston suosituksesta, jossa marraskuussa 2022 jäsenvaltioita kannustettiin etenemään tämän alan pilottihankkeissa.

Viime vuosina useat Euroopan maat ovat testanneet järjestäytyneitä ohjelmia, jotka on suunnattu riskiryhmille, ja niiden tulokset kuolleisuuden vähentämisessä ovat olleet lupaavia.

Tästä huolimatta väestöseulonnan ihanteellisesta mallista ei ole vieläkään päästy kansainväliseen yhteisymmärrykseen, erityisesti kelpoisuuskriteerien, tiheyden, hoitopolkujen järjestämisen tai tupakoinnin lopettamisohjelmien kanssa integroinnin osalta.

Hankkeissa noudatetaan DGS:n (terveysasioiden pääosasto) määrittelemiä suuntaviivoja, jotka perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön.

Suunniteltuja toimenpiteitä ovat muun muassa matala-annoksisen tietokonetomografian käyttö, kelpoisuuskriteerien määrittely, jäsenneltyjen hoitopolkujen luominen ja koordinointi tupakoinnin lopettamisohjelmien kanssa.