Morais Leitãon yhteistyössä Stinman kanssa järjestämä äskettäinen tapahtuma oli juuri yksi näistä hetkistä. Se oli enemmän kuin tekninen kokous, se oli selvä merkki siitä, että ala on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa sääntöjen noudattaminen, avoimuus ja valvonta ovat keskeisessä asemassa.

Avausistunnossa aihe asetettiin heti oikeisiin puitteisiinsa. Uusi eurooppalainen rahanpesunvastainen rakenne ei ole vain yksi joukko sääntöjä. Se on rakennemuutos siinä, miten kiinteistöala nähdään ja miten sitä säännellään. Alustavat puheenvuorot tekivät selväksi, että kiinteistöala ei ole enää syrjässä tämäntyyppisessä valvonnassa, vaan se on nyt eurooppalaisen sääntelyn keskiössä.

Tässä yhteydessä minulla oli tilaisuus osallistua pyöreän pöydän keskusteluun, jossa käsiteltiin EU:n rahanpesun torjuntapaketin vaikutusta kiinteistöalaan yhdessä Florbela Rochan, Nuno Trezentosin ja Patrícia Garcian kanssa Patrique Fernandesin johdolla. Keskustelu oli suoraa ja käytännönläheistä ja heijasti sitä, mitä ala on jo alkanut tuntea kentällä. Uudet säännöt eivät ole vain vaativia, vaan ne ovat myös muuttavia. Ne edellyttävät enemmän sisäistä rakennetta, enemmän valvontaa, enemmän asiakastuntemusta ja ennen kaikkea kulttuurin muutosta organisaatioissa.

Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa syvennetty KYC-teema vahvisti juuri tätä ajatusta. Asiakkaan tunnistaminen, vahvistaminen ja seuranta ei ole enää hallinnollinen menettely vaan liiketoiminnan strateginen osa. Puheenvuorot osoittivat selvästi, että kiinteistöalan riskienhallinta kehittyy nopeasti ja että kyky sopeutua on ratkaiseva alan yritysten tulevaisuuden kannalta.

Koko tapahtuman aikana kävi selväksi, että enää ei puhuta tulevaisuuden trendistä. Puhumme nykyisestä todellisuudesta. Valvonnasta tulee entistä vaativampaa, yhtenäisempää ja eurooppalaisempaa. Tämä tarkoittaa, että alan on vastattava siihen ammattimaisemmalla toiminnalla, paremmilla prosesseilla ja selkeällä sitoutumisella avoimuuteen.

Kaikissa puheenvuoroissa oli myös yksi erityisen tärkeä tekijä: yhteistyön merkitys. Julkisten tahojen, yksityisten toimijoiden, konsulttien ja sääntelyviranomaisten välillä. Yksikään yritys, olipa se kuinka valmistautunut tahansa, ei pysty vastaamaan näihin uusiin puitteisiin yksin. Tulevaisuus edellyttää väistämättä entistä laajempaa tiedonvaihtoa ja lähentymistä kaikkien alan toimijoiden välillä.

Eri istuntojen laadukas moderointi mahdollisti sen, että keskustelu pysyi keskittyneenä, dynaamisena ja merkityksellisenä. Esitetyt puheenvuorot toivat tietoa ja näkökulmia, jotka auttoivat muuttamaan monimutkaisen aiheen konkreettiseksi ja yritysten todellisuuteen sovellettavaksi.

Lopulta tärkein johtopäätös on yksinkertainen mutta vaativa. Kiinteistöala on ammattimaistumassa uudelle tasolle. Ja se on myönteistä. Ei ainoastaan siksi, että se vastaa sääntelyvaatimuksiin, vaan myös siksi, että se vahvistaa luottamusta markkinoihin. Alalla, jolla luottamus on olennaisen tärkeää, tämä voi olla yksi tämän uuden vaiheen suurimmista eduista.

Haasteena ei ole nyt sääntöjen ymmärtäminen vaan niiden sisällyttäminen jokapäiväiseen elämään. Koska sääntöjen noudattamisen lisäksi on tarpeen kehittyä.