Portugalin rannikko on yhä alttiimpi eroosiolle, merenpinnan nousulle ja kaupunkikehityksen aiheuttamalle paineelle, minkä vuoksi tuhannet ihmiset ja useat rannikkoalueet ovat vaarassa tulevina vuosikymmeninä.

Raportissa ”Destruction All Along the Coast – A Portrait of a Portuguese Coastline at Risk” arvioidaan, että 40 prosenttia Portugalin rannoista saattaa kadota vuoteen 2100 mennessä, ja siinä varoitetaan myös ilmastonmuutoksen, kaupunkikehityksen ja luonnollisten esteiden tuhoutumisen vaikutuksista.

Tämän johtopäätöksen tekemiseksi Greenpeace analysoi noin 2 500 kilometriä Portugalin rannikkoa ja totesi, että rannat ovat vetäytyneet 10–20 metriä, joillakin alueilla jopa 40 metriä.

Tammikuun myrskyjen, kuten myrsky Kristinin, uskotaan kuitenkin pahentaneen jo ennestään näkyvää ongelmaa vähentämällä hiekkaa rannoilla – asia, jonka portugalilaiset ranta-asiakkaat ovat huomanneet tänä kesänä.

Vaikutukset väestöön

Greenpeace korostaa, että tällä hetkellä noin 100 000 ihmistä asuu tulvavaarassa olevilla rannikkoalueilla. Greenpeace Portugalin johtaja Toni Melajoki Roseiro toteaa myös, että maa ei voi jäädä odottamaan, että rannat katoavat tai kalliot alkavat romahtaa. Siksi hän vaatii viranomaisilta välittömiä toimia, sillä niiden on suojeltava paitsi väestöä myös ekosysteemejä.

Merenpinnan nousu

Portugalin ympäristöviraston tietojen mukaan 25 prosenttia mantereen rannikosta on jo vetäytynyt, ja joillakin alueilla meri etenee jopa kaksi metriä vuodessa.

Raportissa ongelman syitä ei kuitenkaan pidetä yksinomaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Greenpeacen mukaan matkailun massoittuminen ja kiinteistökehitys herkillä alueilla yhdistettynä rannikkoalueiden rakentamiseen ovat tärkeimmät syyt, jotka lisäävät alueen haavoittuvuutta.

Lisäksi dyynien ja suola-aavikoiden tuhoutuminen heikentää luonnon kykyä suojautua eroosiolta, tulvilta ja suolaveden tunkeutumiselta.

Kriittisimmät alueet

Raportissaan Greenpeace on tunnistanut alueet, joilla ilmiö on vakavin, ja korostanut pohjoisen, keskialueen ja Lissabonin metropolialueen rantoja ongelmallisimpina tapauksina.

Maan pohjoisosassa Espinhossa rannikko vetäytyy jo 5,2 metriä vuodessa. Viana do Castelon piirikunnan osalta raportoidaan, että se on menettänyt 30 prosenttia siitä ranta-alueesta, joka sillä oli vuonna 1990; Póvoa do Varzimin osalta alueella on suuri eroosio- ja tulvariski.

Maan keskiosassa Aveiron piirikunta on alueen suurin huolenaihe, sillä Costa Novassa rannikon vetäytyminen voi olla jopa 40 metriä seuraavien 20 vuoden aikana. Myös maan keskiosassa, mutta rannikon sijaan jokien osalta, raportissa ennustetaan, että 18 prosenttia Mondegon suistoalueesta voi olla tulvan peitossa vuoteen 2100 mennessä. Figueira da Fozissa, Lavosin rannikolla, rannikon arvioidaan vetäytyneen 50 metriä viimeisten 10 vuoden aikana.

Lissabonin metropolialueella Costa da Caparican rannan arvioidaan menettäneen 200 metriä vuodesta 1960 lähtien. Almadan kaltaisilla kaupunkialueilla 12 prosenttia kaupunkialueesta on alttiina suurelle tulvariskille viime talvien aikana kirjattujen luonnonilmiöiden analyysin perusteella.

Rannat saattavat kadota maan eteläosasta

Alentejon rannikko on yksi huolenaiheista, sillä se on yksi alueista, joilla massaturismi ja kaupungistuminen ovat voimakkaimmillaan. Greenpeacen arvion mukaan jopa 50 prosenttia Alentejon rannikon rannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.

Algarven osalta ennusteiden mukaan 40 prosenttia sen rannoista saattaa kadota, ja alueet kuten Vilamoura, Quarteira, Vale do Garrão ja Praia da Rocha on tunnistettu kaikkein alttiimmiksi rannikoiden eroosiolle ja kallioiden epävakaudelle.

Taviran saari, Ria Formosa, Barrinha de Alvor ja Praia do Ancão on tunnistettu alueiksi, joilla on haavoittuvia ekosysteemejä. On kuitenkin tärkeää huomata, että Faron ranta on menettänyt jo 25 metriä leveydestään vuodesta 1950 lähtien.

Ylelliset rakennushankkeet pahentavat ongelmaa

Vaikka raportissa todetaan, että Portugalilla on lainsäädäntöä rannikon suojelemiseksi, Greenpeace huomauttaa, että Portugali ei valvo sääntöjä tiukasti, ja mainitsee seurannan puutteellisuuden sekä viranomaisten välisen huonon koordinoinnin syiksi.

Vaikka laissa määrätään 500 metrin suojavyöhykkeestä merenrannasta ja yhden kilometrin vyöhykkeestä alueilla, joilla rannikon ekosysteemit ovat merkittäviä, Greenpeace katsoo, että merenrannan läheisyydessä tapahtuva rakentaminen on riskitekijä merenpinnan nousun kannalta. Esimerkkinä Greenpeace mainitsee Sesimbran ja Grândolan kunnat. Sesimbran tapauksessa Pinhal da Prata-, Pinhal do Atlântico- ja Etosoto-hankkeet kattavat yli 260 hehtaaria suojelualueita, ja rakentaminen tapahtuu ilman asianmukaisia ympäristövaikutusten arviointeja.

Kritiikkiä Tróian ja Comportan hankkeita kohtaan

Ympäristöjärjestö on kritisoinut myös Tróian ja Comportan hankkeita, joissa ehdotettiin luksusrakennushankkeiden toteuttamista – Tróian tapauksessa muun muassa huviloita, kylpylää ja helikopterikenttää – alueella, jolla sijaitsee suojeltuja rannikkoalueita.

Comportassa kritisoitiin myös ”Torre”-hanketta, johon kuuluu kaksi hotellia ja golfkenttä yli 1 000 hehtaarin alueella.

Greenpeace pitää molempien paikkakuntien hankkeita esimerkkeinä kaupunkikehityksen aiheuttamasta paineesta herkille rannikkoalueille.

Greenpeace vaatii kuitenkin myös alueen rantojen julkista pääsyä, sillä yksityiset omistajat ovat tiettävästi aidanneet ne.