1 500:aa 18-vuotiasta ja sitä vanhempaa henkilöä kattaneessa kyselyssä havaittiin selvä kuilu rokotuksia kohtaan osoitettujen myönteisten asenteiden ja aikuisuuden aikana saatavilla olevista rokotteista hankitun tiedon välillä.

Jornal Económico -lehden mukaan tulokset viittaavat siihen, että monet ihmiset kannattavat rokottamista periaatteessa, mutta heillä ei ole riittävästi tietoa voidakseen tehdä tietoon perustuvia päätöksiä omasta suojautumisestaan.

Kansallinen ohjelma

Tutkimus, Barreiras da Vacinação em Portugal, tehtiin 28. toukokuuta ja 4. elokuuta 2026 välisenä aikana aikuisilla, joilla oli tai ei ollut kroonisia sairauksia.

Vaikka 94,4 prosenttia osallistujista tunnusti rokotusten hyödyt, 63,9 prosenttia ei tiennyt, mitkä rokotteet kuuluvat Portugalin kansalliseen rokotusohjelmaan (PNV).

Niiden joukossa, joilla ei ollut kroonista sairautta, luku nousi 76,4 prosenttiin.

Puolet kyselyyn vastanneista (50,2 prosenttia) ei myöskään tiennyt, mitä rokotteita suositellaan heidän ikäryhmälleen tai terveydentilalleen, vaikka 41 prosenttia osallistujista kärsii kroonisesta sairaudesta.

Lisäksi tieto oli vieläkin vähäisempää, kun kyse oli kansallisen ohjelman ulkopuolisista aikuisten rokotteista: 90,5 prosenttia ei ollut koskaan kuullut niistä, ja 62,1 prosenttia ei osannut nimetä yhtään rokotetta, jonka he haluaisivat nähdä sisällytettävän ohjelmaan tulevaisuudessa.

Kausirokotukset

Tässä kyselyssä selvitettiin myös, miksi jotkut aikuiset eivät ota vuotuista influenssa- tai covid-19-rokotetta.

Yleisin selitys oli, että ihmiset eivät uskoneet olevansa riskiryhmässä; tämän syyn mainitsi 38,8 prosenttia rokotusta ottamatta jättäneistä, kun taas puolet sanoi, ettei kausirokotus ollut heille henkilökohtainen prioriteetti. Tämä osuus nousi 67,5 prosenttiin niiden keskuudessa, joilla ei ollut kroonisia sairauksia.

Niistä kroonisesti sairaista, joiden rokotukset olivat myöhässä – heitä oli 7,6 prosenttia koko otoksesta – noin 45 prosenttia tiesi olevansa myöhässä, mutta ei uskonut rokotuksen olevan tarpeellinen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että 74,9 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullut termejä ”rokotevastaisuus” tai ”rokoteväsymys”, mutta 56,8 prosenttia yhdisti nämä käsitteet vakaviin kansanterveysongelmiin.

Yli viidesosa vastaajista sanoi kuitenkin, ettei ollut koskaan pohtinut, miten muiden ihmisten rokotuspäätökset voisivat vaikuttaa laumaimmuniteettiin ja yhteisön suojeluun.

Tiedon puute

Yli puolet vastaajista, 51,3 prosenttia, ei tunnistanut mitään esteitä rokotukselle.

Niistä, jotka mainitsivat esteitä, yleisimmät huolenaiheet olivat pelko sivuvaikutuksista (22,3 prosenttia), tiedon puute (16,1 prosenttia) ja epäilykset tehokkuudesta (15,7 prosenttia).

Lääketieteellisen neuvonnan puutetta mainitsi 10,1 prosenttia, kun taas 6,8 prosenttia mainitsi epäluottamuksen terveysviranomaisia tai lääketeollisuutta kohtaan.

Terveydenhuollon ammattilaisilla näyttää olevan tärkeä rooli siinä, keskustellaanko rokotuksista.

Lähes kolme neljäsosaa, 74,9 prosenttia, kroonisista sairauksista kärsivistä sanoi, että heidän lääkärinsä ottaa rokotuksen esille vastaanottokäynneillä. Niiden keskuudessa, joilla ei ole kroonisia sairauksia, luku laski 43,3 prosenttiin.

Ero on erityisen selvä nuorempien aikuisten keskuudessa, sillä yli viidesosa 18–35-vuotiaista, eli 21,7 prosenttia, kertoi, ettei heidän lääkärinsä koskaan keskustele rokotuksista heidän kanssaan.

Yleiset rokotukset

Tutkimuksessa havaittiin, että Covid-19- ja influenssarokotusten lisäksi suhteellisen harvat vastaajat olivat saaneet muita rokotuksia viiden viime vuoden aikana.

Covid-19-rokotuksen oli saanut 80,3 prosenttia osallistujista, kun taas 53,3 prosenttia oli saanut influenssarokotuksen.

Muiden rokotteiden osalta luvut olivat huomattavasti alhaisemmat: pneumokokkirokotuksen oli saanut 7,5 prosenttia, HPV-rokotuksen 4,9 prosenttia, RSV-rokotuksen (respiratorinen synsytiaalivirus) 1,5 prosenttia ja vyöruusurokotuksen 1,3 prosenttia.

Tutkimuksen teettäneen Potilaiden rokotusliikkeen (MOVA) edustaja José Albino totesi, että tulokset osoittavat, että kansalaisille on annettava enemmän tietoa.

Hän totesi, että Portugalin tulisi vahvistaa kansallista rokotusohjelmaansa kattamaan aikuisväestö järjestelmällisemmin sen sijaan, että luotettaisiin pääasiassa suosituksiin, joista monet ihmiset eivät ole tietoisia.

Tulokset esiteltiin 7. lokakuuta Lissabonissa konferenssissa ”Vaccination Throughout Life: Challenges and Opportunities in Portugal”, jonka järjesti Portugalin keuhkoahtaumatautia (COPD) ja muita kroonisia hengityselinsairauksia sairastavien yhdistys, joka on MOVA:n perustajaorganisaatio.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa