"Jos vertaamme Portugalia ja Kiinaa, Portugalissa voimme sietää jopa kahden ja puolen sekunnin hiljaisuuden vuoropuhelussa, ja sama tutkimus osoitti, että Kiinassa ihmiset voivat kestää kahdeksan tai jopa 10 sekuntia tuntematta, että jotakin epänormaalia tapahtuu", Erin Meyer sanoi tänään QSP Summit -huippukokouksessa Exponorissa Matosinhosissa (Porton alueella).

Exponorissa järjestetyn tapahtuman avajaisissa puhunut kirjailija, joka on kirjoittanut teoksen The Culture Map: Breaking Through the Invisible Boundaries of Global Business" vuodelta 2014 esitteli useita esimerkkejä siitä, miten kulttuurierot voivat vaikuttaa suhteisiin yritysmaailmassa.

Pariisin INSEADin professori selitti, että joissakin kulttuureissa "muutaman sekunnin hiljaisuus tulkitaan todennäköisesti negatiiviseksi, vihasta tai ärsytyksestä kertovaksi, mutta toisissa "sama hiljaisuus voidaan tulkita joksikin varsin positiiviseksi", jolloin joku voi olla "hyvä kuuntelija" tai "miettiä tarkkaan".

Hänen tuoreen tutkimuksensa tuloksena esitetyn kuvaajan mukaan Japani, Thaimaa, Etelä-Korea, Kiina, Suomi ja Indonesia ovat hiljaisuuteen parhaiten suhtautuvien kulttuurien kärjessä, ja toisella sijalla ovat sellaiset maat kuin Italia, Yhdysvallat, Ranska, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta, Meksiko, Portugali ja Brasilia. Erin Meyer käsitteli tänään pitämässään esityksessä myös eri maiden yrityskulttuurin erillisiä teemoja keskittyen lähinnä siihen, miten se vaihtelee esimerkiksi negatiivisen palautteen antamisessa tai vastaanottamisessa tai siinä, miten työkokoukset koetaan ja niiden johtopäätökset tulkitaan. Hänen esittämiensä tietojen mukaan maat, joiden yrityskulttuurissa kielteistä palautetta annetaan suoremmin, ovat Alankomaat, Venäjä, Saksa, Tanska, Puola tai Ranska.

Toisaalta Japanin, Thaimaan, Etelä-Korean, Kolumbian, Meksikon tai Saudi-Arabian kaltaiset maat ovat vastakkaisessa ääripäässä, jossa negatiivista palautetta annetaan epäsuoremmin.

Työpalavereiden osalta on tarpeen antaa enemmän kontekstia johtopäätöksistä ja tehtävien operationalisoinnista sellaisissa maissa kuin Kiina, Japani, Etelä-Korea, Thaimaa tai Etiopia, ja vähemmän kontekstia sellaisissa kulttuureissa kuin Yhdysvallat, Australia, Alankomaat, Saksa, Kanada tai Uusi-Seelanti.

"Vähän kontekstia sisältävässä kulttuurissa oletamme kommunikoidessamme, että meillä on vähemmän viitekohtia, tietoa ja tietoja", mikä suosii "eksplisiittistä, yksinkertaista ja selkeää" viestintää.

Päinvastoin, korkean kontekstin kulttuurissa "oletamme, että meillä on laaja joukko yhteisiä viitekehyksiä", jolloin hyvän viestinnän ymmärretään perustuvan "vivahteisiin tai implisiittisyyteen", joka tapahtuu myös ymmärryksen kerrosten kautta.

Kirjoittajan mukaan eri kulttuurien kohtaamisissa on erilaisia käsityksiä siitä, mitä tapaamisista tulkitaan ja odotetaan, ja jotkut olettavat sen tapahtumien kulun ja "huoneen lukemisen" perusteella automaattisesti, mutta näin ei ole muissa kulttuureissa, joissa on joskus tarpeen kirjoittaa johtopäätökset ylös.