FRA-tutkimus kattaa vuoden 2024, ja siihen osallistui 10 jäsenvaltiota, mukaan lukien Bulgaria, Tšekin tasavalta, Ranska, Kreikka, Unkari, Irlanti, Italia, Portugali, Romania ja Espanja sekä kolme muuta ehdokasmaata: Albania, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

FRA:n mukaan syrjintäasteet laskivat vuoden 2021 (edellisen tutkimuksen ajankohdan) ja vuoden 2024 välillä Kreikassa ja Serbiassa ja nousivat Tšekissä, Ranskassa, Irlannissa, Makedoniassa ja Portugalissa.

"Syrjintäasteet olivat korkeimmillaan Irlannissa (romanien ja nomadien osalta), Italiassa ja Portugalissa", raportissa todetaan.

Raporttia varten haastateltiin 422:ta portugalilaista romania, joista 63 prosenttia kertoi kokeneensa itsensä syrjityksi kyselyä edeltäneiden 12 kuukauden aikana, mikä on maan korkein prosenttiosuus. Tämä luku on yhden prosenttiyksikön nousu vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna, mutta 16 prosenttiyksikön hyppäys vuoden 2016 tutkimukseen verrattuna.

Portugalin jälkeen tulevat Irlanti ja Italia, kaksi maata, joissa 60 prosenttia romaneista tuntee itsensä syrjityksi. Irlannin tapauksessa luku hyppää 75 prosenttiin, kun haastateltavana oli nomadisia ihmisiä.

Euroopan virasto havaitsi, että Portugalissa, kuten Albaniassa, Bulgariassa, Tšekissä ja Serbiassa, romanit, jotka asuvat yhteisöissä, joissa on vähemmän romaneja, kokevat vähemmän syrjintää alkuperänsä perusteella kuin romanit, jotka asuvat asuinalueilla, joissa kaikki tai suurin osa väestöstä on romaneja.

FRA:n mukaan syrjinnän osalta "ei ole tapahtunut käytännössä mitään muutosta aiempiin tutkimuksiin verrattuna", ja se korostaa, että "keskimäärin lähes joka kolmas haastatelluista romaneista/romaneista (31 %) koki tulleensa syrjityksi etnisen alkuperänsä perusteella".

Portugali on myös ryhmässä se maa, jossa on eniten romaneja, jotka ilmoittivat tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana kokeneensa vähintään yhdenlaista häirintää, jonka motiivina oli viha romaniuden vuoksi.

Haastatelluista 422 romanista 48 prosenttia kertoi joutuneensa häirinnän kohteeksi, mikä on samansuuruinen luku kuin Italiassa (44 prosenttia) ja Irlannissa (41 prosenttia), ja jälkimmäinen luku nousi 50 prosenttiin haastateltujen nomadien kohdalla.

Toinen ala, jolla romanit ilmoittivat kokeneensa syrjintää, on työnhaku, ja Portugalin syrjintäaste näyttää olevan "huomattavan korkea", 70 prosenttia, jonka ylittää vain Irlanti (84 prosenttia). Sen alapuolella ovat Italia (66 %) ja Kreikka (61 %).

Kaikkien maiden keskiarvo osoittaa, että "vuonna 2024 36 prosenttia yli 16-vuotiaista romaneista/nomaateista ilmoitti kokeneensa syrjintää romani/nomaattiasemansa vuoksi työnhaussa viimeisten 12 kuukauden aikana".

FRA:n mukaan tämä vahvistaa "vuonna 2021 havaitun negatiivisen suuntauksen" ja osoittaa, että "vuonna 2021 havaittua syrjinnän piikkiä ei voida katsoa johtuvan pelkästään COVID-19:stä".