Lusalle antamissaan lausunnoissa hätä- ja terveysalan muutossuunnitelman (PETS) täytäntöönpanon seurannasta vastaavan työryhmän koordinaattori arvioi tehtyä työtä "myönteisesti, mutta ilman euforiaa" ja myönsi, että "kunnianhimo on tervetullutta".

"Oli optimismia, ja kunnianhimo on tervetullutta, mutta ehkä se oli liian korkea", myöntää Carlos Robalo, joka väittää, että joidenkin toimenpiteiden määräaikoja olisi tarkistettava, kuten gynekologian ja synnytysten erikoisalojen erottaminen: "Se on mahdotonta."

Sama koskee kroonisten mielenterveysongelmien poistamista laitoshoidosta, toimenpide, joka luokiteltiin kiireelliseksi ja jonka olisi sen vuoksi pitänyt valmistua elokuun 2024 loppuun mennessä: "Sitä pitäisi harkita uudelleen. Itse asiassa siitä pitäisi tulla 'strukturoiva' [keskipitkän/pitkän aikavälin], ja jos se voitaisiin toteuttaa vaalikauden loppuun mennessä, se olisi jo hyvä", Carlos Robalo katsoo.

PETS, joka esiteltiin 29. toukokuuta 2024, on jaettu viiteen painopistealueeseen: Oikea-aikainen reagointi, turvalliset vauvat ja äidit, kiireellinen ja kiireellinen hoito, läheisten ja perheiden terveys sekä mielenterveys.

Suunnitelman seurantaverkkosivuston mukaan kaksi kiireelliseksi katsottua toimenpidettä (yhteensä 15:stä), joiden olisi pitänyt tuottaa tuloksia viime vuoden elokuun loppuun mennessä, on edelleen kesken: päivystyspalvelujen tilojen uudelleenkvalifiointi - yleinen/psykiatrinen päivystys - ja kroonisten mielenterveystilanteiden purkaminen laitoksista.

Kuusi muuta ensisijaisena pidettyä toimenpidettä (yhteensä 26:sta) on myös "käynnissä": uusi kliininen painopiste syöpäpotilaille, C-mallin perheiden terveydenhuoltoyksiköiden (USF C) perustaminen, julkisten toimien vahvistaminen yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa (lääkäriliitot ja osuuskunnat), vapaaehtoisen lisäpotilasportfolio-ohjelman noudattamisen edistäminen, ahdistusta ja masennusta koskevat strukturoidut interventio-ohjelmat perusterveydenhuollossa ja alueellisten mielenterveyspalvelujen perustaminen erittäin monimutkaisten potilaiden laitoshoitoa varten.

Työryhmän koordinaattori korostaa kansallisen terveyspalvelun(SNS) lisääntynyttä reagointivalmiutta ja kliinisen hoidon keskusten perustamisen vaikutuksia (jotta ihmiset saataisiin pois päivystyspoliklinikoilta) ja toteaa, että näiden keskusten toiminta on lyhentänyt odotusaikoja päivystyspoliklinikoilla 20 prosentilla.

Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää "tehdä sopimuksista joustavampia", jotta terveydenhuollon ammattilaisia voidaan houkutella ja pitää palveluksessa: "Kiinteät sopimukset eivät palvele uusia sukupolvia, jotka arvostavat yhä enemmän ammatillisen, henkilökohtaisen, perhe- ja sosiaalisen elämän niveltämistä paremmin yhteen."

Hän korostaa myös tarvetta ohjelmille, jotka auttavat lisäämään väestön lukutaitoa ja nopeuttamaan viestintää kansalaisten kanssa: "Ihmisten on aina tiedettävä, minne mennä ja milloin."

"Ennakkokontakti [palveluihin] on se, mitä tehdään kehittyneimmissä maissa", hän lisää.