Algarven arkeologinen kohde on ollut suljettuna huhtikuusta lähtien, jolloin kulttuuriperintöviranomainen ilmoitti neljän kuukauden sulkemisesta kohteen kunnostustöiden vuoksi. Hankkeen budjetti on noin miljoona euroa, ja se rahoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (PRR).

29. heinäkuuta UAlg ilmoitti osallistuvansa hankkeeseen, jonka nimi on ”Esteetön vierailureitti ja maisemaan integrointi” ja jota koordinoivat maisema-arkkitehdit sekä luonnontieteiden ja teknologian tiedekunnan lehtorit Ana Paula Gomes da Silva ja Sónia Talhé Azambuja. Hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen vierailureitti, joka on esteetön liikuntarajoitteisille.

Suojaava este

”Kun uusi reitti on toteutettu, se toimii arkeologisten rakenteiden suojakaiteena, ohjaa kävijävirtaa ja estää kävijöitä kävelemästä – ja mahdollisesti vahingoittamasta – mosaiikkeja, lattiapintoja, seiniä ja muita muistomerkin herkkiä alueita. Nämä ongelmat ovat johtuneet selkeästi määritellyn reitin puuttumisesta”, yliopisto totesi.

Yliopisto korosti, että hankkeella luodaan ”raunioiden vieressä kulkeva reitti, alueita, joilta pääsee arkeologisille alueille, sekä uusi sisäänkäynti tulkintakeskukseen”, mikä tekee vierailusta ”selkeämmän, osallistavamman ja kiertävän”.

Herkät näkökohdat

UAlg totesi kuitenkin, että hankkeeseen liittyy ”herkempiä seikkoja”, kuten ”roomalaisen temppelin suurten arkkitehtonisten lohkojen” siirtäminen ”uuteen sijaintiin sen jälkeen, kun ne olivat olleet edellisessä paikassaan noin 40 vuotta”.

”Toimenpide edellyttää kolmiulotteista kartoitusta, konservointi- ja restaurointitöitä, kappaleiden kiinnittämistä suojahihnoilla sekä suuritehoisen nosturin käyttöä; tämä mahdollistaa uuden näyttelyreitin raivaamisen ja parantaa samalla näiden arkkitehtonisten elementtien näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä”, tiedottaja totesi.

UAlg selitti, että kyseiset lohkot ”ovat peräisin temppelin alkuperäisen rakenteen romahtamisesta” ja ne ”sijoitetaan uudelleen yleisön tulkinnan helpottamiseksi”, jolloin kävijät voivat nähdä, mihin rakennuksen osiin lohkot kuuluivat, ja ”tarkastella erityisiä rakennusteknisia yksityiskohtia ilman tarvetta mennä kaikkein herkimmille arkeologisille alueille”.

UAlgin maisema-arkkitehtien toteuttamassa hankkeessa otetaan huomioon myös roomalaisen temppelin rakentamisessa käytetyt materiaalit – erityisesti ”*opus caementicium* (eräs roomalainen betonityyppi) sekä laastien käyttöä, joissa on pozzolaanipitoisia aineosia (silika- ja alumiinioksidipitoinen materiaali, joka on peräisin tulivuorista tai toisinaan keinotekoisesta lähteestä)”, yliopisto totesi.

Nämä materiaalit ”korostavat temppelin teknistä ja rakentamisen laatua” ja osoittavat ”materiaalien ja teknisen tietämyksen kiertämistä roomalaisessa maailmassa”, mistä on osoituksena ”vulkaanisen kiven esiintyminen, jota ei esiinny luonnollisesti Faron alueella”.

Lisäksi reitin varrelle asennetaan luiskia, uutta päällystettä, lepo- ja näköalapaikkoja sekä penkkejä, ja reitin ”kaltevuus on sopiva pyörätuolikäyttöön”, yliopisto totesi.