IP on seurannut sorkkaeläinten (villisikoja, metsäkauriita, punahirviä ja muita) aiheuttamia tieliikenneonnettomuuksia vuodesta 2010 lähtien, ja luku on noussut lähes keskeytyksettä seurannan 15 vuoden aikana, totesi Infraestruturas de Portugalin biologi Graça Garcia. Hän puhui Lousãssa ensimmäisessä seminaarissa, jonka otsikkona oli ”Impacto – kohti villien sorkkaeläinten aiheuttamien vaikutusten lieventämistä Portugalissa”.

Esitetyn kaavion mukaan vuoteen 2015 asti rekisteröitiin alle 20 törmäystä vuodessa, mutta vuonna 2025 määrä ylitti 140.

Graça Garcia totesi, että vuodesta 2010 lähtien IP:n hallinnoimilla teillä on tapahtunut yhteensä 856 tieliikenneonnettomuutta, joista valtaosa koski villisikoja (762).

Lajien leviäminen

Biologin näkemyksen mukaan tämä räjähdysmäinen kasvu johtuu paitsi villisikakantojen nopeasta leviämisestä koko alueella myös siitä, että onnettomuuksista ilmoitetaan entistä enemmän.

Luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, kun mukaan lasketaan onnettomuudet, jotka ovat tapahtuneet muilla kuin IP:n hallinnoimilla teillä.

Aveiron yliopiston johtamassa ja Luonnonsuojelu- ja metsätutkimuslaitoksen (ICNF) tukemassa hankkeessa kirjattiin vuosina 2019–2020 vuosittain yli 500 villisikoihin liittyvää onnettomuutta kaikentyyppisillä teillä.

Jatkuva kasvu

Hanketta koordinoinut ja myös ”Impacto”-hanketta johtava Carlos Fonseca osallistui seminaariin ja kertoi Lusa-uutistoimistolle, että onnettomuuksien määrä on kasvanut vuosi vuodelta – ylittäen nyt tuhat törmäystä vuodessa – ja että erityisesti Coimbran ja Viseun alueet ovat kriittisiä alueita. ”On olemassa liikenneonnettomuuksien keskittymiä, jotka liittyvät vahvasti tämän lajin suurempaan esiintymiseen”, hän totesi.

Tänään esitelty hanke, joka perustuu aiempaan työhön, pyrkii määrittelemään strategioita sorkkaeläinpopulaatioiden kehityssuuntausten ymmärtämiseksi paremmin sekä keinoja niiden vaikutusten lieventämiseksi – olipa kyse sitten tieliikenneonnettomuuksista tai maataloudesta.

”Ilman perustietoja tai tietoa populaatiotiheyksistä meiltä puuttuu tarvittavat tiedot, joiden avulla voitaisiin määritellä sopeutumistoimenpiteitä näiden populaatioiden hallinnan parantamiseksi”, totesi Carlos Fonseca. Hän koordinoi suunnitelmaa, jonka tavoitteena on paitsi kerätä lisää tietoa myös kehittää ja testata välineitä näiden villieläinten aiheuttamien vaikutusten vähentämiseksi sekä lopulta laatia ohjeistot niille, joihin näiden lajien lisääntyminen vaikuttaa eri puolilla maata.

Hallituksen tilaama ja ICNF:n (Luonnonsuojelu- ja metsäinstituutti) toteuttama hankkeen tieteellistä työtä johtaa Aveiron yliopiston ympäristö- ja merentutkimuskeskus (CESAM).

Uudet toimenpiteet

Hankkeessa arvioidaan myös ICNF:n määrittelemiä toimenpiteitä villisikakannan pienentämiseksi ja selvitetään, vaikuttavatko ne lajiin.

Seminaarin aikana Lousãn pormestari Victor Carvalho korosti, kuinka tärkeää on löytää tasapaino sellaisten eläinten kuin hirvien ja villisikojen läsnäolon välillä – ne houkuttelevat matkailijoita ja luovat taloudellisia mahdollisuuksia – ja niiden aiheuttaman paineen välillä maatalousjärjestelmille, erityisesti perheviljelylle.

Pormestarin mielestä luonnonsuojelutavoitteet ja maatalouden suojelu on mahdollista sovittaa yhteen.

Metsäasioista vastaava valtiosihteeri Rui Ladeira puolestaan ilmaisi huolensa aktiivisten metsästäjien määrän vähenemisestä, sillä heillä voisi olla keskeinen rooli sorkkaeläinkantojen hallinnassa. Hän toi esiin villisikojen taloudelliset vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja maatalouteen ja mainitsi, että pelkästään maissisatojen osalta arvioidut menetykset ovat yli kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.

Virkamies ilmoitti, että neljännellä vuosineljänneksellä on tarkoitus julkaista hakukutsu näiden eläinten vahingoittamien viljelykasvien tukemiseksi ja suojelemiseksi.