Vuodesta 1921 peräisin oleviin tietoihin perustuvan tutkimuksen mukaan mehiläislajien katoaminen on yleisempää kuin niiden lisääntyminen lähes kaikilla EU:n alueilla, ainoana poikkeuksena Alpit, mikä viittaa pölyttäjälajien monimuotoisuuden pitkäaikaiseen vähenemiseen erityisesti Atlantin puoleisessa ja Manner-Euroopassa.

Tämä tutkimus kattaa 88 % mantereen mehiläis- ja kukkakärpäslajeista, ja tulokset osoittavat, että pölyttäjäyhteisöt ovat muuttuneet vähitellen: herkät lajit ovat katoamassa, kun taas pienempi määrä kestävämpiä lajeja on yhä hallitsevammassa asemassa.

Tutkijat varoittivat, että nämä muutokset voivat aiheuttaa syvällisempiä ekosysteemihäiriöitä, jos nykytilanne jatkuu.

Ilmastonmuutos

Pölyttäjillä on elintärkeä rooli biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja elintarviketuotannossa.

Noin 90 % luonnonvaraisista kukkakasvilajeista ja yli kolme neljäsosaa tärkeimmistä ruokakasveista riippuu ainakin osittain eläinten suorittamasta pölytyksestä.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö on varoittanut, että pölyttäjäkantojen väheneminen voi laukaista ketjureaktion, joka uhkaa villieläimiä ja heikentää ekosysteemien kykyä kestää ilmastonmuutosta ja muita ympäristöpaineita.

Espanjan kansallisen tutkimusneuvoston ekologi ja tutkimuksen pääkirjoittaja Carlos Martínez-Núñez kertoi The Guardianille, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen voi jäädä piiloon näennäisesti vakaiden lajimäärien taakse, ja lisäsi, että tutkimustulokset tarjoavat tärkeän tilaisuuden ryhtyä toimiin ennen kuin pyyhkäisy jatkuu.

Hän varoitti myös, että tällä hetkellä lisääntyvät lajit eivät välttämättä voi jatkaa menestymistään, kun ilmastonmuutos kiihtyy ja luonnolliset elinympäristöt katoavat.

Dokumentoidut havainnot

Tutkimuksessa havaittiin, että 91 prosenttia viime vuosisadan aikana dokumentoiduista lajeista oli kirjattu vähintään kerran myös vuosina 2001–2020.

Vaikka tämä saattaisi viitata siihen, että jopa yhdeksän prosenttia lajeista on kadonnut Euroopasta, tutkijat korostivat, että monia lajeja oli aiemmin havaittu harvoin, eivätkä he usko, että laajamittaista sukupuuttoa olisi tähän mennessä tapahtunut.

Lajien esiintymistodennäköisyys tietyllä alueella on kuitenkin yleisesti ottaen laskenut, mikä viittaa levinneisyysalueiden kutistumiseen silloinkin, kun lajit eivät ole kadonneet kokonaan.

Baskin ilmastonmuutoskeskuksen ympäristötutkija Ainhoa Magrach, joka ei osallistunut tutkimukseen, sanoi, että tulokset vahvistivat jo pitkään esitetyt huolet pölyttäjäpopulaatioiden vähenemisestä, vaikka vaikutukset vaihtelivat lajikohtaisesti.

Hän totesi, että suuri osa aiemmasta aineistosta oli peräisin Luoteis-Euroopan maista, kuten Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Belgiasta ja Alankomaista, mikä viittaa siihen, että ilmiö ulottuu koko mantereelle alueellisista eroista huolimatta.

Biodiversiteettikonferenssi

Nämä tulokset julkaistaan samaan aikaan, kun diplomaatit kokoontuvat Jerevaniin COP17-kokoukseen, YK:n 17. biodiversiteettikonferenssiin, jonka painopisteinä ovat luonnon suojelu, sen kestävän käytön edistäminen sekä geneettisistä resursseista saatavien hyötyjen jakaminen.

Huippukokouksessa on tarkoitus arvioida edistymistä tämän vuosikymmenen globaaleissa biologisen monimuotoisuuden tavoitteissa, joihin kuuluvat 30 prosentin osuuden suojelu maailman maa- ja merialueista, 500 miljardin dollarin (445,9 miljardin euron) ympäristölle haitallisten tukien uudistaminen sekä 30 prosentin osuuden palauttaminen maailmanlaajuisesti pilaantuneista ekosysteemeistä.

Huolimatta elinympäristöjen tuhoutumisesta, torjunta-aineiden käytöstä ja saastumisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta johtuvista kasvavista uhkista hallitukset eivät ole onnistuneet saavuttamaan yhtäkään YK:n aiemmista luontoon liittyvistä tavoitteista sen jälkeen, kun biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus solmittiin Rio de Janeirossa vuonna 1992.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa