Presidentin kanslian varaministeri Rui Armindo Freitas totesi parlamentissa, että mielenosoituksiin osallistuvilta ulkomaalaisilta, jotka eivät noudata lakia, voidaan peruuttaa oleskelulupa, Expresso kertoo.

Tasavallan edustajakamarissa pidetyssä kuulemistilaisuudessa, joka oli osa vuoden 2027 valtion talousarvioesityksen erityiskäsittelyä, Armindo Freitas selitti, että maahanmuuttolaki on hyvin selkeä ”yleisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kysymyksissä”, viitaten ”ulkomaisiin kansalaisiin, jotka ryhtyvät jonkinlaisiin toimiin” mielenosoituksissa.

Useat brasilialaiset maahanmuuttajat suunnittelevat mielenosoituksia Lissabonin ja Porton asuinoloja vastaan.

Jos sääntöjä ei noudateta, ”luonnollisesti toimivaltaisten viranomaisten on hoidettava tehtävänsä”, Armindo Freitas sanoi ja täsmensi, että karkotusmääräyksiä ei ole harkinnassa.

”Seurauksena on oleskelulupien peruuttaminen, mikä voi johtaa siihen, että kaikkien niiden, jotka eivät ole mielenosoituksissa vaan saattavat vaarantaa yleistä järjestystä, on poistuttava maan alueelta 20 päivän kuluessa”, hän selitti.

Huoli perustuslaillisista oikeuksista

Vaikka hallituksen edustaja viittasi toistuvasti uuteen maahanmuuttolakiin perustellakseen lausuntoaan, se osoitti silti ”vastuuttomuutta” ja ”vaarallisuutta” yhdistämällä perustuslaillisen mielenosoitusoikeuden käyttämisen oleskeluluvan mahdolliseen menettämiseen, maahanmuuttovirkailijoiden liiton (STM) mukaan.

”Viesti voi tulkita maahanmuuttajayhteisöissä pelotteluksi, mikä aiheuttaa perusteetonta pelkoa ja rajoittaa perustuslailla suojattujen perusoikeuksien käyttöä. Pahoittelemme, että juuri nyt, kun jotkut yhteiskuntaryhmät pyrkivät siirtämään asuntopulan syyn maahanmuuttajille, juuri hallituksen jäsen luo valitettavan yhteyden mielenosoituksiin osallistumisen ja oleskeluluvan säilyttämisen välille”, totesi integraatio-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviraston (AIMA) työntekijöiden ammattiliitto.

”Oikeus mielenosoituksiin on demokraattisen oikeusvaltion keskeinen pilari. Sitä ei missään olosuhteissa saa asettaa epäilyksenalaiseksi tai liittää hallinnollisiin seuraamuksiin, jotka hillitsevät kansalaisosallistumista. Laillisen oleskelustatuksen omaava maahanmuuttaja on maan lakien alainen kuten kuka tahansa kansalainen, mutta näiden samojen lakien on myös suojeltava häntä, myös hänen perusoikeuksiensa käyttämisessä. Yleisen järjestyksen puolustamisen ja lainvalvonnan on kuljettava käsi kädessä perusvapauksien tehokkaan suojelun kanssa ilman viestejä, jotka voitaisiin tulkita niiden käyttöä rajoittaviksi”, STM lisäsi.

Myös Livre-puolue katsoo, että asumisoikeutta koskevien mielenosoitusten yhdistäminen oleskeluluvan mahdolliseen menettämiseen herättää vakavia huolenaiheita, etenkin koska se voisi estää maahanmuuttajia osallistumasta kansalais- ja poliittiseen toimintaan, Jornal Económico raportoi.

Puolueen mukaan kokoontumis- ja mielenosoitusoikeus on kaikille kansalaisuudesta riippumatta myönnetty perustuslaillinen perusoikeus, eikä mielenosoituksiin osallistuminen voi sinänsä olla peruste oleskeluluvan menettämiselle.

Mielenosoittajien kansalaisuus kyseenalaistettu

Asumisoikeutta koskevien mielenosoitusten alusta lähtien poliittisessa keskustelussa on keskitytty aktivistien kansalaisuuteen.

Lokakuun puolivälissä CDS-PP-puolueen puheenjohtaja ja puolustusministeri Nuno Melo, totesi pitävänsä ”erityisen kummallisena” sitä, että ”kaikilla tai lähes kaikilla kerroilla”, kun hän kytkee television päälle, mielenosoittajien edustajina on ollut ”joku, joka ei ole syntynyt Portugalissa, joka puhui brasilialaisella aksentilla tai jolla oli muualta peräisin oleva aksentti”, Expresso kertoo.

Ministerin mukaan ”ns. asuntokriisi” johtuu suoraan siitä, että ”maahanmuuttovirtoja ei ole lainkaan hallittu maassa viime vuosina”.

Brasilialaiset muodostavat Portugalin suurimman ulkomaalaisyhteisön, ja maassa asuu noin 700 000 brasilialaista, kertoo Revista Fórum.

Myös portugalilaisen kansalaisuuden omaava Priscila Valadão, joka on yksi ”Lissabonin leirin” edustajista, on kritisoinut hallituksen toimintatapaa ja syyttänyt sitä pelon lietsomisesta mielenosoittajia vastaan.

”Hallitus ei pidä mielenosoittajista. Se pakottaa portugalilaiset ja maahanmuuttajat pelon valtaan ja kohdistaa rauhanomaisiin mielenosoittajiin perusteetonta poliisiväkivaltaa”, hän kertoi Revista Fórumille.


Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa