Quercus kehotti julkilausumassaan Portugalin ympäristövirastoa (APA) ja luonnonsuojelu- ja metsätalouden instituuttia (ICNF) hylkäämään hankkeen, johon kuuluu teollisuus- ja logistiikkalaitosten rakentaminen ZILS-alueelle Setúbalin piirikunnassa.
Ympäristöjärjestön mukaan sen vastustus ZILS-alueen hallinnointiyksikkö aicep Global Parquesin edistämää hanketta kohtaan perustuu ”ympäristövaikutusten laajuuteen”.
Arvioinnissa otettiin huomioon myös ”ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) havaitut ristiriitaisuudet” sekä ”tämän mittakaavan toimenpiteen perustelujen puuttuminen”.
Hankkeeseen liittyy 347,62 hehtaarin metsäalueen raivaaminen ZILS:n A2-toteutusyksikössä, ja sen tarkoituksena on valmistella maata uusien teollisuus- ja logistiikkalaitosten rakentamista varten.
Suurimpia huolenaiheita ovat ”lähes 350 hehtaarin metsän tuhoaminen, 3 593 korkkitammen kohdennettu kaataminen sekä vaikutukset uhanalaisten lintulajien ensisijaisiin elinympäristöihin ja pesimäpaikkoihin”.
Korvaavana toimenpiteenä ”ehdotetaan 32,79 hehtaarin istuttamista, mikä ei kuitenkaan takaa välitöntä ekologista vastaavuutta”, yhdistys totesi.
Alueen suunniteltu metsäkato herättää huolta myös ”hiilen varastointi- ja sitomiskyvyn menetyksestä”.
Quercuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) itse ”arvioidaan päästöiksi 32 403 tonnia” hiilidioksidiekvivalenttia, kun taas ennustettu ”kompensointipotentiaali” on ”vain noin 1 176 tonnia”.
Lausunnossaan järjestö varoitti myös hankkeen suorista vaikutuksista suojeltujen elinympäristöjen ja luokiteltujen alueiden tuhoamiseen.
Toinen esiin tuotu ongelma koskee töiden aikataulua, joka järjestön mukaan sisältää toimenpiteitä lintujen lisääntymisen kannalta herkillä kausilla, mikä on ristiriidassa ”YVA:ssa vahvistettujen suojelutoimenpiteiden” kanssa.
”Puiden kaataminen pesimäalueilla voi johtaa pesien tuhoutumiseen, munien ja poikasten kuolemaan, pesimäalueiden hylkäämiseen sekä tärkeiden pesimäelinympäristöjen pysyvään menetykseen”, lausunnossa todetaan.
Järjestö varoitti maaperän eroosion ja sedimenttien valumisen riskeistä sadekauden aikana sekä tulevan maaperän tiivistymisen mahdollisista seurauksista tulvariskien kannalta.
Ympäristöjärjestö toi esiin myös ”läpinäkyvyyden puutteen ja epäjohdonmukaisuuksia” ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja sen ei-teknisen yhteenvedon välillä ja totesi, että tämä ”estää kansalaisia arvioimasta asianmukaisesti hankkeen ympäristövaikutuksia”.
Quercus-järjestön puheenjohtaja Alexandra Azevedo, jota lainataan lausunnossa, totesi, että ”luonnonperinnön menetys on välitöntä ja monissa tapauksissa peruuttamatonta, kun taas ehdotettujen korvaavien toimenpiteiden tulosten syntyminen voi viedä vuosikymmeniä”.
Lausunnossaan yhdistys vaati, että ensisijaiset elinympäristöt, ekologisesti erityisen herkät alueet ja korkkitammimetsäalueet jätetään metsänraivauksen ulkopuolelle, että metsänraivaus sallitaan vain asianmukaisesti hyväksyttyjen ja luvan saaneiden hankkeiden yhteydessä sekä että metsänraivauksen aikataulua tarkistetaan.
Se vaati myös tehokasta korvausta metsäkadon aiheuttamista hiilipäästöistä sekä luonnonvaraisten eläinten suojelusuunnitelmia, eroosion ehkäisytoimenpiteitä, haitallisten lajien torjuntaa ja palontorjuntaa.
Muita vaatimuksia olivat tulvariskien arviointi, joka kattaa kyseisten hehtaarien tiivistämisen, riippumaton ympäristöseuranta, jonka tulokset ovat julkisesti saatavilla, sekä korjatun ei-teknisen tiivistelmän uudelleenjulkaisu.









Follow us on social media