Noin kolmannes kansalaisista piti "muukalaisvihan ja maahanmuuttajien torjunnan lisääntymistä" yhtenä kolmesta huolestuttavimmasta kansainvälistä solidaarisuutta uhkaavasta tekijästä, selviää Lusan tänään saamasta kyselystä, jonka toteutti Pitagórica ja jota edisti Clube de Lisboa.

Tämä on merkki siitä, että "muukalaisvihamielisten politiikkojen ja käytäntöjen olemassaolo luokitellaan uhkaksi eikä itse maahanmuutto", sillä johtopäätösten mukaan "maahanmuuton hallinta" ei kuulu niihin aloihin, jotka useimmiten mainitaan ensisijaisiksi tavoitteiksi vahvemmille politiikoille.

Tämä tulos "saattaa osoittaa, että vastaajien käsitysten ja poliittisten kantojen sekä kysymykselle omistetun mediatilan välillä on ristiriita", kirjoittajat toteavat.

Clube de Lisboan toiminnanjohtaja Fernando Jorge Cardoso katsoi Lusalle puhuessaan, että "nationalistinen ja muukalaisvihamielinen poliittinen keskustelu, joka ei ole tyypillistä Portugalille", vaan "jatkoa useille Euroopan maille ja myös Yhdysvalloille", johon lisätään "paljon julkaistuja mielipiteitä" ja "monet aktivistien mielipiteet sosiaalisessa mediassa, jotka eivät vastaa Portugalin väestön käsityksiä".

Kyselytutkimuksessa "Mitä Portugalin kansalaiset ajattelevat globaaleista haasteista ja kansainvälisestä solidaarisuudesta?" 700 vastaajan näkemys maahanmuutosta tai kansainvälisestä solidaarisuudesta oli vähemmän pessimistinen, toisin kuin "todellisuus, jota luultiin ja jota julkinen keskustelu ja julkaistut käsitykset vääristävät", selitti Fernando Jorge Cardoso.

Patrícia Magalhães Ferreira, yksi kyselyn tekijöistä, huomautti, että ihmisten todellisten tunteiden ja yleisen mielipiteen välillä on eroja, jotka heijastavat ääriliikkeiden ja populismin kasvua.

"Ihmiset todella uskovat, että kansainvälinen solidaarisuus on tärkeää", tutkija selitti ja katsoi, että on "pieni ero suhteessa nuoriin", jotka suhtautuvat joihinkin asioihin epäilevämmin.

"Naiset suhtautuvat myönteisemmin ihmisoikeuksiin", ja "nuoret suhtautuvat epäilevämmin jopa ilmastonmuutoksen kaltaisiin kysymyksiin" tai maailmanlaajuisten kysymysten paikallisiin vaikutuksiin, Patrícia Magalhães Ferreira selitti.

Maahanmuuton osalta vastaajia pyydettiin asettamaan seitsemän uhkan luettelossa vasta viidennelle sijalle, ja he ovat enemmän huolissaan "maahanmuuttajien hylkäämisestä ja muukalaisvihasta" ja "kotoutumisvaikeuksista", Patrícia Magalhães Ferreira sanoi.

Sotakysymys on läpileikkaava koko kyselyssä, ja monet myöntävät, että "Ukraina on muuttanut portugalilaisten käsitystä kansainvälisen yhteistyön lisäämisestä" ja menojen lisäämisestä, kunhan tämä ei haittaa "sosiaalialojen talousarvioita", Patrícia Magalhães Ferreira sanoi.

Tutkimuksen tavoitteena on "arvioida, miten portugalilaiset kansalaiset suhtautuvat globaaleihin haasteisiin ja kansainväliseen solidaarisuuteen maailmassa, joka haluaa olla turvallisempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi".

Noin 80 prosenttia "tunnustaa kansojen välisen solidaarisuuden tehokkaaksi tavaksi vastata suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja toteuttaa konkreettisia ratkaisuja", ja 58 prosenttia katsoo, että "kansainvälisen solidaarisuuden suurimpia uhkia ovat ennen kaikkea sodat, aseelliset konfliktit ja väkivalta", asiakirjan mukaan.

Henkilökohtaisen tilanteensa osalta 42 prosenttia uskoo, että 10 vuoden kuluttua he elävät samalla tavalla kuin nykyään, mutta useammat odottavat elämänlaatunsa heikkenevän kuin paranevan.

"Yli kaksi kolmasosaa väestöstä uskoo, että ilmastonmuutos on todellinen, ihmisen toiminnasta johtuva ilmiö", ja "ylivoimainen enemmistö kannattaa vihreää siirtymää ja talouksien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kansainvälisesti sovittujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti", mutta noin kaksi kolmasosaa kannattaa tätä prosessia vain "edellyttäen, että inhimilliset ja sosiaaliset vaikutukset otetaan huomioon".

"Valtaosa kansalaisista katsoo, että monet tekijät muodostavat merkittäviä uhkia maailmanlaajuiselle rauhalle ja turvallisuudelle", kuten "terrorismi, lisääntyvät ihmisoikeusloukkaukset sekä tietoverkkorikollisuuden ja disinformaatiokampanjoiden yleistyminen".

Suuri enemmistö (85 %) on samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin puitteissa on lisättävä investointeja ja resursseja puolustukseen, vaikka noin kolmannes asettaa suostumuksensa ehdoksi sen, että sillä ei ole vaikutusta sosiaalialojen talousarvioon ja resursseihin.

Enemmistö (55 %) pitää Portugalin osallistumista kansainvälisiin rauhan, turvallisuuden ja puolustuksen operaatioihin riittävänä, mutta kolmannes katsoo, että osallistumista olisi lisättävä.

Vastaajat uskovat, että köyhyyden ja nälänhädän vähentämisen pitäisi olla yksi tärkeimmistä maailmanlaajuisista painopisteistä (89 prosenttia) ja että ilman maailmanlaajuisen epätasapainon ja epätasa-arvon vähentämistä ei voi olla rauhaa eikä kehitystä (80 prosenttia). He kannattavat vastuuvelvollisuusmekanismeja ja seuraamuksia, jos allekirjoitettuja maailmanlaajuisia sopimuksia ei noudateta (87 %).