Valtuustot voivat kuitenkin alentaa maksuja, mikä voi lieventää korotuksen vaikutusta. Esimerkiksi kunnallisvaalivuonna 2025 44 kuntaa päätti alentaa verotusta, ja yli kaksisataa kuntaa sovelsi 0,30 prosentin vähimmäisveroa ECO:n veroviranomaisen(AT) verkkosivuilta keräämien tietojen mukaan.

Viime vuonna veronkorotus oli 9,75 prosenttia asumisen osalta ja 13 prosenttia palvelujen, kaupan ja teollisuuden osalta kolmivuotistarkastelun kautta. Vuonna 2025 ja "vuosien 2022 ja 2024 välisen inflaation vaikutuksesta IMI:n (kunnallinen kiinteistövero) korotus on pienempi", 4,5 % ja 6 %, koska "hintojen vaihtelu oli vuosina 2022-2024 vähäisempää kuin vuosina 2021-2023", selittää veroasiantuntija Ricardo Reis konsulttiyritys Deloittesta ECO:lle.

"Julkaistun asetuksen mukaan vuoden 2022 rahallinen korjauskerroin on 1,06, mikä tarkoittaa, että päivityskerroin on 0,06. Näin ollen liike-, teollisuus- tai palvelukiinteistöjä päivitetään 1,06:lla eli 6 prosentilla. Asuinkiinteistöjen, rakennustonttien ja muiden kiinteistöjen korjauskerrointa päivitetään 1,045:llä eli 4,5 prosentilla", tarkennetaan.

Tämä on jälleen yksi taakka, joka rasittaa niiden perheiden budjetteja, jotka ovat ottaneet lainaa ostaakseen asuntoja ja jotka eivät hyödy verovapautuksista. Jos esimerkiksi asunnonomistaja maksaa tällä hetkellä 500 euroa kiinteistöveroa (IMI), lasku nousee ensi vuonna 4,5 prosenttia eli 22,50 eurolla 522,50 euroon, jos kyseinen kunta päättää pitää veroprosentin ennallaan.

Palvelu-, liike- tai teollisuustoimintaan tarkoitettujen rakennusten osalta korotus on suurempi eli 6 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kahden tuhannen euron kiinteistövero (IMI) nousee 120 eurolla 2 120 euroon.