Koordinaattori Emanuel Pestana antoi erittäin myönteisen arvion ja totesi, että lukuvuoden painopisteenä oli varhainen arviointi – mikä korjasi edellisenä vuonna havaitun puutteen.

Koulupsykologipalvelujen merkitsemistä 210 tapauksesta 103 oppilasta sai tukea koko vuoden ajan, ja 89 eteni seuraavalle luokkatasolle: 62 perusopetuksen kolmannelta jaksolta, 32 toiselta jaksolta ja yhdeksän toisen asteen koulutuksesta, Pestana kertoi Lusa-uutistoimistolle.

Kouluilta saatujen alkuperäisten ilmoitusten jälkeen hanketiimi suorittaa seulonnan ennalta määritellyn riskimatriisin perusteella. Matriisi keskittyy ensisijaisesti aiempaan heikkoon koulumenestykseen, joka voi liittyä esimerkiksi ”poissaoloihin, läsnäoloon ja täsmällisyyteen, käyttäytymisongelmiin sekä vanhempien vähäiseen osallistumiseen”.

Lopullinen vahvistus tehdään yhteistyössä koulujen kanssa.

28. tammikuuta iskenyt myrsky Kristin vaati tiimiltä ylimääräistä panostusta; Pestana kertoi, että he tekivät suoraa yhteistyötä perheiden kanssa selvittääkseen, millaista välitöntä tukea tarvittiin. Hän korosti myös ”Abraços que Cuidam” (Huolehtivat halaukset) -ohjelman toteuttamista – Leirian kunnan (hankkeen sosiaalinen sijoittaja) käynnistämää haastetta, joka on osa ”Reerguer Leiria” (Leirian jälleenrakennus) -aloitetta.

”Keskitymme 90-prosenttisesti yksilötyöhön, mutta tämän ohjelman ansiosta pystyimme toimimaan luokkatasolla ja tavoittamaan 837 oppilasta Leirian kunnassa.” Emanuel Pestanan mukaan heidän kohtaamansa todellisuus vaihteli suuresti. Jotkut oppilaat ilmaisivat ”pahoittelevansa, ettei tätä ollut järjestetty ajankohtana, jolloin he olisivat voineet olla poissa koulusta pidempään”, kun taas toisille vaikutus oli suurempi, sillä heidän koteihinsa oli tullut vaurioita ja he olivat ”pelänneet tuulen ääntä”.

Hankkeessa kehitettiin myös operatiiviselle henkilökunnalle suunnattuja koulutustoimia, jotka räätälöitiin kunkin koulun erityistarpeiden mukaan.

”Käsittelimme muun muassa hyvinvointia ja itsevarmuutta ihmissuhteissa, sillä operatiivinen henkilökunta viettää huomattavan paljon aikaa oppilaiden kanssa.”

Emanuel Pestana totesi, että koululomien aikana järjestetyt aktiviteetit olivat toinen Redes na Escola (Kouluverkostot) -hankkeen positiivinen puoli, sillä ne edistivät ”rentoa ilmapiiriä ja vahvempia suhteita oppilaisiin ja heidän perheisiinsä – mikä on ohjelman keskeinen tehtävä.”

Lukuvuoden 2026/2027 oppilasmäärää ei ole vielä vahvistettu, mutta sen odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla.

Osa oppilaista saa edelleen tukea, kun taas toiset on ”poistettu ohjelmasta akateemisen edistymisen perusteella” – tarkemmin sanottuna ”oppilaat, jotka ovat edenneet seuraavalle luokalle ilman yhtään tai vain yhdellä hylätyn arvosanan”.

Emanuel Pestana myönsi, että hankkeen tehokkuuden varmistamiseksi InPulsar ei voi työskennellä liian monen oppilaan kanssa: ”Emme halua, että tämä on lukumääriin perustuva hanke; haluamme sen perustuvan yksilölliseen, oppilaslähtöiseen tukeen, ja se vaatii henkilökunnalta panostusta ja omistautumista.”

Tälle vuodelle on suunniteltu kaksi uutta ohjelmaa Redes na Escola (Koulujen verkostot) -aloitteen puitteissa.

”Toinen on osallistava menetelmä nimeltä ’Photovoice’. Sen teemana on ’Kouluni: arvostaminen, muuttaminen ja kuvitteleminen’. Tavoitteenamme on kannustaa oppilaita toimimaan muutoksen katalyytteinä, jos he katsovat sen tarpeelliseksi”, puhuja totesi ja selitti, että hankkeessa pyritään saamaan oppilaat pohtimaan tiettyjä aiheita valokuvauksen avulla.

Toinen ohjelma on nimeltään Trampolim (Trampoliini); se keskittyy ”henkilökohtaisiin taitoihin” ja on suunnattu 7. ja 8. luokan oppilaille, ja sen ensisijaisena tavoitteena on edistää oppimiseen sitoutumista ja itsesäätelyä.

Ohjelmassa käsitellään itsetuntemusta, organisointia, suunnittelua ja tunne-elämän itsesäätelyä, mikä parantaa päätöksentekoa ja tunnehallintaa sekä edistää oppilaiden itsenäisyyttä.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa