Syyskuussa valmistunut pariteettilain täytäntöönpanoa koskeva arviointikertomus toimitettiin lakiasäätävälle kokoukselle, ja kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluministeriö julkaisi joitakin päätelmiä.

Hallitus totesi lausunnossaan, että "pariteettilaki oli ratkaiseva tekijä naisten poliittisen edustuksen lisäämisessä, sen varmistamisessa, että naisten läsnäolo vaaliluetteloissa on ollut vähintäänkin vakaa, ja että se on saanut aikaan muutoksia poliittisten puolueiden käytännöissä sen voimaantulon jälkeen".

Kuitenkin "saavutetusta edistyksestä huolimatta täyttä tasa-arvoa poliittisen vallan käytössä ei ole vielä saavutettu".

"Yhdessäkään vuoden 2019 tarkistuksen jälkeen pidetyissä vaaleissa ei saavutettu kynnysarvoa, jonka mukaan 40 prosenttia naisista olisi tosiasiallisesti valittu, mikä paljastaa kuilun ehdokkaiden muodollisen tasa-arvon ja päätöksentekopaikoilla vallitsevan tosiasiallisen tasa-arvon välillä", todetaan.

Margarida Balseiro Lopesin johtama ministeriö toteaa myös, että "poliittisissa puolueissa ja instituutioissa on edelleen rakenteellisia ja kulttuurisia esteitä, nimittäin naisten epäsuotuisa asema valittavissa tehtävissä, heidän keskittymisensä vähemmän näkyville aloille, vaikeudet poliittisen ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sekä kasvava altistuminen poliittiselle väkivallalle erityisesti digitaalisessa tilassa."

Lausunnossa huomautetaan myös, että tätä lakia "sovelletaan vaaliluetteloihin, mutta se ei kata vaalien jälkeen perustettujen valtaelinten kokoonpanoa", ja "sen soveltamisessa paikallishallinnossa on edelleen epäsymmetriaa ja tiedonkeruussa ja seurannassa on puutteita".

Pariteettilain soveltamista koskevassa arviointikertomuksessa suositellaan "tasapuolisen edustuksen periaatteen (50/50) käyttöönottoa ja pakollista sukupuolten vuorottelua vaaliluetteloissa" sekä "lain ulottamista koskemaan myös muita valtaelimiä, kuten kokouskuntia ja kuntien välisiä elimiä, ja valvonta- ja avoimuusmekanismien vahvistamista".

Tässä lausumassa hallitus käyttää tilaisuutta hyväkseen ja toistaa sitoutumisensa "naisten ja miesten välisen tasa-arvon syventämiseen poliittisessa elämässä ja tunnustaa, että muodollinen pariteetti on vain ensimmäinen askel kohti täysin osallistavaa demokratiaa".