"Eri joukkojen väliset koordinointivirheet viivästyttävät tulipaloihin reagointiaikaa ja lisäävät niiden leviämistä. Metsäpalojen sammutusjoukkojen perustaminen Portugalissa vahvisti nopeaa reagointia metsäalueiden tulipaloihin. Se on kuitenkin myös vaikuttanut siihen, että pelastuspalvelun, vapaaehtoisten ja metsäpalojen sammutusjoukkojen komentorakenteet ovat epäselviä", todetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön(OECD) raportissa "Kohti maaseudun tulipalojen yhdennettyä hallintaa Portugalissa", johon Lusa sai tutustua.

OECD:n asiantuntijat esittelivät tämän Euroopan unionin rahoittaman ja yhteistyössä Maaseutupalojen yhdennetyn hallinnan viraston (AGIF) kanssa toteutetun hankkeen alustavat päätelmät portugalilaisille parlamentin jäsenille tasavallan parlamentissa.

"Koordinoinnin haasteet"

Kertomuksesta käy ilmi, että koordinointiin liittyy haasteita, kun luonnonsuojelu- ja metsäinstituutin(ICNF) erikoisryhmien ja pelastuspalvelujoukkojen on toimittava yhdessä, vaikka kansallinen hätätilanne- ja pelastuspalveluviranomainen(ANEPC) on saanut komentovallan.

"Nämä koordinointivajeet korostuvat entisestään paikallistasolla, jossa vapaaehtoiset palomiehet ja muut torjuntatoimijat (esim. kunnalliset palomiehet ja GNR) eivät noudata johdonmukaisesti ANEPC:n hierarkkista komentoketjua, mikä voi johtaa hajanaisiin liikkeellelähtöihin, hitaampiin vasteaikoihin ja tehottomampaan resurssien kohdentamiseen paikan päällä", todetaan raportissa ja korostetaan, että "tämä epäselvyys on aiheuttanut haasteita tulipalojen operatiiviselle hallinnalle vuonna 2024".

OECD:n mukaan nämä tilanteet heijastavat viivästyksiä erikoisjoukkojen mobilisoinnissa ja epäselvää operatiivista komentoketjua alkuhyökkäys- ja tukahduttamista edeltävässä vaiheessa (operaatiot, jotka tapahtuvat sen jälkeen, kun tulipalo on julistettu sammutetuksi), mikä johtuu asianomaisten sidosryhmien moninaisuudesta.

"Tämän seurauksena resursseja jaettiin myöhään tai riittämättömästi monien ja monimutkaisten tulipalojen yhteydessä", asiantuntijat päättelivät.

OECD:n asiantuntijat sanovat, että Portugali aloitti vuoden 2017 jälkeen useita uudistuksia tulipalojen hallinnan parantamiseksi luomalla maaseudun yhdennetyn palonhallintajärjestelmän (SGIFR), mutta heidän mukaansa vuosien 2024 ja 2025 tulipalot paljastivat, että "niitä olisi voitu hillitä edelleen, jos SGIFR:n mukaisia toimia olisi nopeutettu".

Tämän organisaation mukaan SGIFR:n (Integrated System for Forest Fire Management) käyttöönotto paransi metsäpalojen hallinnan institutionaalisia, lainsäädännöllisiä ja taloudellisia edellytyksiä, selkiytti vastuita kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla ennaltaehkäisyn ja vastatoimien osalta, perusti AGIF:n (Agency for Forest Fire Management) koordinoimaan kaikkia asianomaisia toimijoita ja kehitti yhtenäisen strategian.

Vuoden 2017 jälkeen luotiin uusia kannustimia, joilla edistetään hallittua polttamista ja strategisia polttoainemosaiikkeja tulipaloriskin vähentämiseksi, ja hallintaan myönnettävä julkinen rahoitus kaksinkertaistui, ja ennaltaehkäisyn osuus on nyt lähes puolet tulipaloihin liittyvistä kokonaiskustannuksista.

"Vuosien 2024/2025 metsäpalojen aiheuttamien vahinkojen laajuus osoittaa kuitenkin, että uudistusten täytäntöönpanoa on nopeutettava. Vuonna 2024 35 metsäpaloa poltti yli 500 hehtaaria, mikä vastaa 84 prosenttia vuosittain poltetusta kokonaispinta-alasta, ja kesällä 2025 oli jälleen poikkeuksellisen suuria metsäpaloja, jotka ylittivät Portugalissa vuonna 2017 uudistuksia käynnistäneiden metsäpalojen polttaman pinta-alan", OECD toteaa ja korostaa, että nämä metsäpalot paljastivat "useita puutteita".

"Koordinointivirheiden" lisäksi OECD viittaa joihinkin ennaltaehkäisyn puutteisiin, kuten "ihmisen aiheuttamien tulipalojen suureen määrään", jatkuviin puutteisiin polttoaineen hallinnan tavoitteiden saavuttamisessa ja paikallisiin kiistoihin paloriski- ja vaarakartoista.

"Tämä viivästyttää palonhallintatoimenpiteiden toteuttamista koskevien kunnallisten suunnitelmien hyväksymistä, mikä on välttämätöntä rahoituksen saamiseksi ja palosäännösten täytäntöönpanemiseksi", asiakirjassa korostetaan ja valitetaan myös, että "metsäpalojen aiheuttamista tappioista ja vahingoista ei ole järjestelmällistä kirjaa".

Jotta maa voisi luoda "vahvemman institutionaalisen kehyksen", OECD suosittelee palomiesten roolien ja komentorakenteiden selkeyttämistä ja heidän valmiuksiensa vahvistamista.

Järjestö ehdottaa myös "metsäpalojen pitkän aikavälin rahoitusstrategian kehittämistä, jotta metsäpalojen hallintaan käytettäviä menoja voitaisiin tehostaa".