Andy Burnham pohtii Yhdistyneen kuningaskunnan paluuta Euroopan unionin vapaaseen liikkuvuuteen

The Times -lehden mukaan Ison-Britannian pääministeri Andy Burnham on ottanut esille mahdollisuuden, että Britannia ottaisi uudelleen käyttöön Euroopan unionin vapaan liikkuvuuden säännöt.

Burnhamin kantaa tuki asuntoasiainministeri Angela Rayner. Hän sanoi Sky Newsille, että kyseessä oli ”pelkkää pragmatismia”, ja lisäsi: ”Kyse on siitä, mikä on paras ratkaisu Britannialle, ja pyydämmekin kansalaisia tarkastelemaan asiaa tästä näkökulmasta.”

Burnham totesi, että maahanmuutto Yhdistyneeseen kuningaskuntaan on ollut ”erilaista” brexitin jälkeen, sillä yhä useammat ulkomaalaiset muuttavat maahan pysyvästi sen sijaan, että palaisivat kotimaihinsa.

Kompromissien pohtiminen

Rayner sanoi BBC:n Sunday with Laura Kuenssberg -ohjelmassa: ”On kulunut 10 vuotta siitä, kun lähdimme Euroopan unionista. Emme voi palata taaksepäin. Se ei ole meille vaihtoehto. Meidän on mentävä eteenpäin, ja siksi on tarkasteltava, miltä tulevat suhteet tulevat näyttämään.”

Hän lisäsi: ”Haluaisin, että kävisimme rehellisen keskustelun siitä, millaisia kompromisseja voitaisiin tehdä, ja esittäisimme asian sitten kansalle yleisvaaleissa.”

Rayner sanoi, että pääministeri on selvä siitä, että ”mitään vaihtoehtoa ei voi sulkea pois keskustelun aikana.”

Burnham esitti kommenttinsa osana haastattelusarjaa, jonka pääministeri antoi The Sunday Times -lehdelle ensimmäisten 100 päivänsä virassa.

”Pyöröovi-maahanmuutto”

The Timesin mukaan vuoden 2016 Brexit-kansanäänestyksessä käytiin kiivasta keskustelua vapaasta liikkuvuudesta, joka antoi kaikille EU-kansalaisille oikeuden muuttaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ja vastustusta sitä kohtaan pidettiin keskeisenä syynä siihen, miksi maa äänesti unionista eroamisen puolesta.

Burnham sanoi: ”Vapaaseen liikkuvuuteen liittyi erittäin merkittäviä haasteita, ja puhuin niistä aiemmalla kaudellani parlamentissa. Mutta samalla se oli sellainen maahanmuutto, joka ei ehkä ollut niin vaikeaa [kuin nyt]. Pyöröovi-maahanmuutto, jossa ihmiset tulivat ja sitten palasivat takaisin, on erilaista. Maahanmuuton tasapaino on muuttunut siitä lähtien, eikö niin? Mielestäni meidän on vain käytävä rehellistä keskustelua näistä asioista.”

Vuotuinen nettomuutto nousi ennen vuoden 2016 kansanäänestystä 330 000 henkilöön, mutta sen jälkeen, kun Britannia erosi EU:sta tammikuussa 2020, luku nousi ennätykselliseen yli 900 000:een. 1990-luvulla se oli pysynyt lähellä nollaa EU-kansalaisten osalta.

”Boris-aallon” nousu

Kun Britannia oli vielä unionissa, vapaa liikkuvuus tarkoitti, että jokainen EU-kansalainen saattoi muuttaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, asua ja työskennellä siellä, kun taas EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaadittiin yleensä työpaikka, johon liittyi merkittäviä palkkavaatimuksia.

Brexitin jälkeen sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien oli käytettävä Yhdistyneen kuningaskunnan uutta pistepohjaista järjestelmää, joka perustui suurelta osin työvaatimuksiin. Säännöt olivat aluksi suhteellisen sallivia, mistä johtui nettomuuton voimakas kasvu, jota kutsuttiin silloisen pääministerin Boris Johnsonin mukaan ”Boris-aalloksi”. Maahanmuuttovaatimukset ovat sittemmin tiukentuneet merkittävästi.

Kysyttäessä hänen näkemyksestään vapaasta liikkuvuudesta Burnham sanoi: ”Kyseessä olivat yleensä nuoremmat ihmiset – ei aina, mutta he viettivät muutaman vuoden täällä ja palasivat sitten takaisin. Ja tietenkin se helppous toimi myös brittejen kannalta.”

EU:n neljä vapautta

Pääministeri harkitsee erilaisia ”vaihtoehtoja”, joilla Yhdistynyt kuningaskunta voisi lähentyä EU:ta, kuten hän ilmoitti viime kuussa työväenpuolueen puoluekokouksessa, mutta Burnham ei ole vielä päättänyt tarkalleen, miten se tapahtuisi.

Hän on maininnut useita vaihtoehtoja, kuten paluun EU:hun, yhtenäismarkkinoille tai tulliliittoon tai yksinkertaisesti nykytilanteen säilyttämisen.

EU-jäsenyys ja täysimääräinen osallistuminen yhtenäismarkkinoihin ovat historiallisesti edellyttäneet vapaan liikkuvuuden hyväksymistä, joka on yksi unionin perustana olevista ”neljästä vapaudesta”.

Euroopan yhtenäismarkkinat takaavat tavaroiden, pääoman, palvelujen ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden, ja niiden tavoitteena on luoda rajaton talousalue, ”jossa yksityishenkilöt ja yritykset voivat toimia vapaasti, mikä edistää talouskasvua ja hyödyttää kuluttajia valinnanmahdollisuuksien lisääntymisen ja hintojen laskun kautta”.

Yhtenäismarkkinoihin kuuluvat 27 EU:n jäsenvaltiota sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein Euroopan talousalueen (ETA) kautta.

Euroopan komission mukaan yhtenäismarkkinat ovat vauhdittaneet talouskasvua ja parantaneet eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten arkea.

Pääsy EU:n yhteistyöhön

Pääministeri sanoi, ettei hän aio ”ryhtyä ottamaan kantaa” vapaaseen liikkuvuuteen, mutta viittasi siihen, että jatkuva poissulkeminen järjestelyistä on keskustelun aiheena.

Burnham sanoi: ”En näe itseni koskaan suosittelevan mitään, mikä liittyisi liittymiseen euroon tai Schengen-alueeseen. Ei, en vain usko, että ne olisivat koskaan asioita, joita suosittelisin”, The Times raportoi.

Burnham toi esiin myös muita EU:sta eroamisen vaikutuksia: ”Ajatelkaa, mitä olemme menettäneet: mahdollisuuden olla osa Eurodac-järjestelmää ja kaikkea maahanmuuttoon liittyvää tietoyhteistyötä. Asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena, eikä pelkästään liikkumisvapauden kannalta.”

Maahanmuuton hallinta

Kun Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista, se menetti pääsyn Eurodac-järjestelmään, joka on EU:n biometrinen tietokanta, joka tukee turvapaikkahakemusten käsittelyä ja rajavalvontaa.

Burnham totesi myös, että EU:hun palaaminen edellyttäisi uutta kansanäänestystä, mutta ei välttämättä yhtenäismarkkinoille tai tulliliittoon liittymistä.

Pääministeri sanoi haluavansa olla ”rehellinen” brittiläiselle yleisölle pohtiessaan erilaisia EU-vaihtoehtoja: ”Suhtaudun myönteisesti tiiviimpiin siteisiin Euroopan kanssa, enkä salaa sitä. Uskon, että se kasvattaa Britannian BKT:tä. Uskon, että se antaa meille paremman hallinnan maahanmuutosta. Haluan tuoda nämä argumentit esiin.”

Työväenpuolueen vaaliohjelma

Burnham on luvannut noudattaa Sir Keir Starmerin linjauksia tämän vaalikauden ajan, joihin kuuluu, ettei palata henkilövapauden järjestelmään eikä yhtenäismarkkinoille tai tulliliittoon. Hän kuitenkin antoi viikonloppuna ymmärtää, että paluu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen saattaisi sisältyä työväenpuolueen vaaliohjelmaan seuraavissa, vuoteen 2029 mennessä pidettävissä yleisvaaleissa, The Guardian raportoi.

Downing Streetin tiedottaja tarkensi Burnhamin viimeaikaisia kommentteja: ”Hän sanoo, että meidän on aika keskustella siitä, millainen pitkän aikavälin suhde Eurooppaan on parasta Britannialle, ja hän viittaa niihin aloihin, joita kyseinen sopimus ja pitkän aikavälin tulevaisuus voisivat kattaa”, The Guardianin mukaan.

”Hän ei missään nimessä kallistu kumpaankaan suuntaan, ja päätös on brittiläisen yleisön tehtävä”, hän sanoi, ja Downing Street korosti, että hallituksen nykyinen painopiste on uusien sopimusten solmimisessa esimerkiksi elintarvike- ja nuorten liikkuvuusaloilla marraskuussa pidettävässä huippukokouksessa.

Ison-Britannian ja EU:n huippukokous marraskuussa

Burnham on määrä tavata EU:n johtajia, mukaan lukien Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, 20. marraskuuta Brysselissä järjestettävässä huippukokouksessa, The Times raportoi.

Ison-Britannian elinkeinoministeri Jonathan Reynolds kertoi BBC:lle, että brittiläiset ja eurooppalaiset virkamiehet keskustelevat ennen huippukokousta Ison-Britannian ja EU:n välisten suhteiden tulevista vaihtoehdoista.

The Guardianin mukaan molemmat osapuolet toivovat pääsevänsä sopimukseen elintarvike- ja juomastandardeista osana terveys- ja kasvinsuojelusopimusta (SPS) sekä edistymään ”Made in Europe” -järjestelmän suhteen: Ison-Britannian neuvottelijat toivovat saavansa poikkeuksen järjestelmästä, jonka tarkoituksena on suojella teollisuutta Kiinan epäreilulta kilpailulta.

Tulevat neuvottelut

Reynolds sanoi, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan tulevista suhteista Brysseliin ole tehty mitään ”oletuksia”, vaan ainoastaan se, että Burnham aikoo puhua brittiläisille rehellisesti siitä, millaisia kompromisseja on tehtävä.

BBC:lle puhunut Reynolds korosti myös, että pääministeri on todennut, että Yhdistynyt kuningaskunta joutuu kohtaamaan ”joukon eurooppalaisia politiikan muutoksia, jotka vaikuttavat meihin”.

”Meidän on vähennettävä epävarmuutta mahdollisimman paljon, meidän on löydettävä keino selvittää, millaiset pitkän aikavälin suhteemme tulevat olemaan, ja hän [Burnham] aikoo esittää tämän huippukokouksen jälkeen.”