Vanhempien oikeuksia tai työsopimuksia koskevat keskustelut ovat liian usein poliittisia taisteluita eikä niinkään rationaalisia pohdintoja siitä, miten työmarkkinoista voitaisiin tehdä kilpailukykyisemmät, oikeudenmukaisemmat ja kestävämmät. Tuloksena on maa, jossa käytetään energiaa oireista keskustelemiseen ja vältetään samalla perimmäinen ongelma: liian jäykkä, vanhentuneiden ideologisten perintöjen muovaama ja nykypäivän globaaliin ja digitaaliseen talouteen huonosti soveltuva työmarkkinakehys.

Vuonna 2023 hyväksytyillä työlainsäädännön muutoksilla tiukennettiin määräaikaisia sopimuksia ja vuokratyötä koskevia rajoituksia. Ne esiteltiin sosiaalisena edistysaskeleena, mutta ne työnsivät Portugalin kauemmas malleista, jotka ovat osoittautuneet kansainvälisesti tehokkaammiksi. Asettamalla etusijalle jäykkyyden ja yhdenmukaisuuden lainsäätäjät valitsivat puolustuksellisen, sopeutumattomuuden polun, joka on vastakohta pohjoismaiselle lähestymistavalle. Esimerkiksi Tanskassa "joustoturva" perustuu kolmeen pilariin: sopimusvapauteen, anteliaisiin työttömyysetuuksiin ja voimakkaisiin julkisiin investointeihin ammattitaidon parantamiseen. Näin varmistetaan, että markkinat ovat joustavat mutta eivät epävarmat. Portugali sen sijaan pitää kiinni jäykkyydestä, joka haittaa yritysten dynaamisuutta ja rankaisee suhteettomasti nuoria, jotka yrittävät päästä virallisille työmarkkinoille.

Portugali sekoittaa edelleen joustavuuden ja epävarmuuden toisiinsa, vaikka ne ovat itse asiassa hyvin erilaisia. Liiallinen jäykkyys aiheuttaa transaktiokustannuksia, tukahduttaa työpaikkojen luomisen ja estää yrityksiä reagoimasta häiriöihin. Maat, jotka yhdistävät joustavuuden vankkoihin sosiaaliturvaverkkoihin ja aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan, onnistuvat sovittamaan yhteen kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Portugali investoi tällä hetkellä alle 0,5 prosenttia BKT:stä aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, kun taas Tanskassa vastaava luku on 2 prosenttia, mikä selittää suuren osan tulosten eroista.

Portugalin tarvitseman muutoksen ydin

Vastaus ei ole dogmien määrääminen tai vanhentuneiden kaavojen kierrättäminen. Ratkaisu perustuu kansainvälisistä kokemuksista oppimiseen, luotettavien tietojen keräämiseen ja ratkaisujen mukauttamiseen Portugalin todellisuuteen, jossa pk-yritykset hallitsevat talouselämää. Tarvitaan käytännönläheistä, näyttöön perustuvaa keskustelua, jossa ei ylitetä poliittista ja ammattiyhdistysmelua vaan keskitytään todellisiin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, palkkojen pysähtyneisyyteen ja alhaiseen tuottavuuteen.

Tämä tarkoittaa, että joustavuutta on harkittava uudelleen ja että turvallisuutta ei pidetä uhkana vaan mahdollisuutena. Se tarkoittaa, että urakehityksen ja palkkauksen ytimeksi asetetaan ansiot, ei vanhuus tai saavutetut etuoikeudet. Se tarkoittaa, että vastakkainasettelun logiikka korvataan yhteistyöllä, jossa tunnustetaan, että työnantajat ja työntekijät jakavat riskit ja tavoitteet. Ja se edellyttää vanhempien suojelun ja työ- ja yksityiselämän tasapainon vahvistamista, ei niinkään ylellisyytenä vaan sosiaalisen ja demografisen kestävyyden välttämättömänä edellytyksenä.

Portugalin työelämän puitteiden nykyaikaistaminen ei tarkoita epävarmuuden luomista, vaan ketterämmän, ansiosidonnaisemman ja osallistavamman ekosysteemin rakentamista. Joustavuus, ansiot ja työntekijöiden osallistuminen omistajuuteen eivät ole ristiriitaisia käsitteitä: kun ne yhdistetään, ne antavat talouksille mahdollisuuden kasvaa kilpailukykyisemmin, tuottaa vaurautta ja jakaa kasvun tuomat edut oikeudenmukaisemmin.

Portugali ei voi jatkaa työmarkkinoidensa hallintaa ikään kuin se olisi eristyksissä maailmasta tai vanhentuneiden ideologisten mallien vankina. Maailmanlaajuisen kilpailun, väestön vähenemisen ja kiihtyvän teknologisen muutoksen aikakaudella työlainsäädäntöä on ehdottomasti harkittava uudelleen todisteiden eikä ennakkoluulojen tai yritysten vakiintuneiden etujen pohjalta.

Joustavuus, ansiot, osallistuminen ja työ- ja yksityiselämän tasapaino eivät ole myönnytyksiä: ne ovat rakenteellisia edellytyksiä kasvulle, investoinneille ja lahjakkuuksien säilyttämiselle. Tämän jo varhain ymmärtäneet maat, kuten Pohjoismaat, hyötyvät siitä nyt. Jos Portugali viivyttelee edelleen tätä ajattelutavan muutosta, se menettää kaikkein tärkeimmän: kilpailukyvyn, inhimillisen pääoman ja viime kädessä tulevaisuutensa.

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on kirjoitettu AI:n avustuksella.