Aurinko- ja tuulienergian kasvu yhdessä olemassa olevan vesivoimakapasiteetin kanssa on mahdollistanut riippuvuuden vähentämisen fossiilisista polttoaineista ja muuttanut historiallisen heikkouden – ulkoisen energiariippuvuuden – potentiaaliseksi kilpailueduksi. Olemme kuitenkin nyt siirtymässä energiakäänteen uuteen vaiheeseen. Pelkästään yhä enemmän uusiutuvaa sähköä tuottaminen ei enää riitä.

Syy on suhteellisen yksinkertainen. Aurinko ja tuuli tuottavat sähköä silloin, kun luonnonolosuhteet sen sallivat, eivät välttämättä silloin, kun talous sitä eniten tarvitsee. Kun lisäämme uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia, kasvaa myös tarve pystyä varastoimaan osa tästä energiasta ja käyttämään sitä muina aikoina. Ilman riittävää varastointikapasiteettia Portugali saattaa joutua paradoksaaliseen tilanteeseen, jossa se tuottaa yhä enemmän puhdasta energiaa ilman, että pystyy hyödyntämään siitä kaikkea mahdollista taloudellista arvoa.

Juuri tässä yhteydessä tulisi analysoida hallituksen esittämää kansallista energianvarastointistrategiaa. Tavoitteena on saavuttaa 6,9 GW:n asennettu varastointikapasiteetti vuonna 2030 ja 9,76 GW vuonna 2040 yhdistämällä erilaisia teknologioita akkuista vesivoimapumppaukseen. Strategiassa tunnustetaan myös tarve parantaa sääntelykehystä, helpottaa verkkoon liittämistä ja luoda taloudelliset edellytykset varastoinnin sähköjärjestelmälle tarjoamien palvelujen korvaamiseksi.

Tämä kehitys muuttaa myös energiainvestointien logiikkaa. Vuosien ajan keskustelu keskittyi suurelta osin siihen, kuinka monta megawattia aurinko- tai tuulivoimaa Portugali voisi asentaa. Seuraava kysymys on, kuinka paljon arvoa voimme luoda tällä kapasiteetilla. Tämän saavuttamiseksi tuotantoa, varastointia, verkkoja ja kulutusta on ajateltava osina samaa järjestelmää. Pelkkä tuotantokapasiteetin lisääminen ei riitä, jos verkko ei kykene ottamaan sitä vastaan, jos ylijäämäjaksojen hallintaan ei ole varastointikapasiteettia tai jos emme pysty tarjoamaan tätä energiaa silloin, kun yritykset ja kuluttajat sitä eniten tarvitsevat.

Tähän liittyy myös taloudellinen ulottuvuus, joka ulottuu paljon energia-alaa pidemmälle. Runsaasti saatavilla oleva, kilpailukykyinen ja ennustettavampi uusiutuva energia voi tulla tärkeäksi tekijäksi investointien houkuttelemisessa. Teollisuus, datakeskukset ja muut sähkönkulutukseltaan suuret toimialat etsivät yhä enemmän paikkoja, joissa ne voivat yhdistää toimitusvarmuuden, puhtaan energian ja kilpailukykyiset kustannukset. Tässä yhteydessä varastointi ja verkot eivät ole enää pelkästään energiasiirtymän kannalta välttämättömiä infrastruktuureja, vaan ne tulevat osaksi maan kilpailukykypolitiikkaa.

Todellinen haaste on, kuten niin usein Portugalissa, siirtyä strategiasta toteutukseen. Kapasiteettitavoitteiden asettaminen on suhteellisen yksinkertaista. Vaikeampaa on muuttaa nämä tavoitteet toimiluvan saaneiksi, rahoitetuiksi ja verkkoon liitetyiksi hankkeiksi tarvittavassa aikataulussa. Portugalilla on luonnonvaroja, joita monet Euroopan maat haluaisivat itselleen, mutta luonnollisesta edusta tulee taloudellinen etu vasta silloin, kun on olemassa infrastruktuuri ja toteutuskyky sen hyödyntämiseksi.

Portugalin energiasiirtymän seuraavaa vaihetta ei siis pitäisi mitata pelkästään uusien aurinko- tai tuulipuistojen lukumäärän perusteella. Sitä tulisi mitata kykymme varastoida energiaa, hallita sähköverkkoa paremmin ja tarjota kilpailukykyistä sähköä silloin, kun talous sitä tarvitsee. Uusiutuvien energialähteiden tuotanto oli olennainen osa muutosta. Seuraava haaste on pystyä luomaan enemmän arvoa sillä energialla, jonka tuottamisen jo osaamme.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa