Juuri suurten vaikeuksien hetkellä tarjoutuu kuitenkin tilaisuuksia miettiä uudelleen ja muuttaa kansallista kaupunkimallia. Strateginen, integroitu ja kunnianhimoinen uudistus voi olla tie kohti osallistavampia, kestävämpiä ja kilpailukykyisempiä kaupunkeja.

Ensimmäinen askel kohti tehokasta kaupunkiuudistusta on luopua reaktiivisista ja hajanaisista reaktioista ja panostaa pitkäaikaiseen näkemykseen, johon osallistuvat kaikki alan toimijat: poliittiset päättäjät, hallintoyksiköt, kiinteistökehittäjät, kuluttajajärjestöt, kaupunkisuunnittelijat ja lakimiehet. Vain vuoropuhelun ja jaetun vastuun avulla on mahdollista luoda sääntelykehys, joka on avoin ja ennustettava ja joka pystyy houkuttelemaan sekä kansallisia että kansainvälisiä investointeja uhraamatta yleistä etua.

Lupamenettelyjen yksinkertaistaminen on olennaisen tärkeää. Vaiheiden, lausuntojen ja asiakirjavaatimusten moninaisuus on ollut yksi suurimmista esteistä asuntotarjonnan lisäämiselle, hintapaineille ja sijoittajien karkottamiselle. Tehokkaampi, digitalisoitu ja tuloshakuisempi julkinen hallinto voi käynnistää hankkeita, nopeuttaa vastauksia ja varmistaa suuremman oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden asuntojen saatavuudessa.

Kansainväliset kokemukset tarjoavat innostavia esimerkkejä onnistuneista kaupunkiuudistuksista. New Yorkissa High Line -hankkeessa vanha, korkealle nostettu rautatielinja muutettiin kaupunkipuistoksi, joka elvytti koko ympäröivää aluetta, edisti rakennusten kunnostamista ja loi laadukkaita julkisia tiloja. Pariisissa panostettiin kaupunkimetsiin ja syrjäisten kaupunginosien kunnostamiseen ja sovitettiin yhteen ympäristön kestävyys ja sosiaalinen osallisuus. Barcelona puolestaan on ottanut käyttöön "superkortteleiden" konseptin, jolla rajoitetaan autoliikennettä tietyillä alueilla ja annetaan julkinen tila takaisin kansalaisille, mikä edistää sujuvaa liikkuvuutta, paikallista kaupankäyntiä ja yhteisöllistä rinnakkaiseloa.

Nämä esimerkit osoittavat, että on mahdollista elvyttää huonokuntoisia alueita, edistää kaupunkien elvyttämistä ja luoda vihreämpiä ja inhimillisempiä kaupunkeja, jos on olemassa poliittista tahtoa, strategista suunnittelua ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Portugalissa Lissabonin vihreän suunnitelman ja kaupunkien kunnostamisohjelmien kaltaiset aloitteet alkavat jo kantaa hedelmää, mutta on mentävä pidemmälle ja varmistettava, että kaikilla kunnilla on ajantasaiset maankäyttösuunnitelmat, jotka vastaavat nykyisiä tarpeita.

Kaupunkiuudistuksen toinen perusakseli on asunto-, vuokraus- ja kunnostuspolitiikkojen niveltäminen toisiinsa. Riittävien asuntojen saatavuuden olisi oltava etusijalla, ja olisi edistettävä kohtuuhintaisia vuokria, tyhjillään olevien kiinteistöjen muuttamista ja kunnostamista pääsääntöisesti. Valtion, kuntien, osuuskuntien ja yksityisen sektorin osallistuminen on olennaisen tärkeää resurssien mobilisoimiseksi, hankkeiden nopeuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ratkaisut tavoittavat niitä eniten tarvitsevat.

Innovaation ja digitalisaation on oltava uudistuksen liittolaisia. Sähköiset alustat hankkeiden toimittamista ja seurantaa varten, kuntien järjestelmien ja ulkopuolisten tahojen välinen yhteentoimivuus sekä rakennustietomallinnuksen (BIM) kaltaisten teknologioiden käyttö voivat lisätä tuottavuutta, vähentää jätettä ja edistää energiatehokkuutta.

Lisäksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa oikeusvarmuus ja sijoittajien luottamus. Sääntelyn ennustettavuus, prosessien avoimuus ja eri järjestelmien välinen niveltäminen ovat ratkaisevia tekijöitä kiinteistömarkkinoiden vauhdittamiseksi, mutta samalla on otettava huomioon yleinen etu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Lyhyesti sanottuna Portugalilla on edessään tilaisuus käynnistää uusi kaupunkimalli, jossa otetaan oppia parhaista kansainvälisistä esimerkeistä ja mukautetaan ne Portugalin todellisuuteen. Portugalin kaupunkien tulevaisuus riippuu rohkeudesta uudistuksiin, kyvystä yhdistää erilaiset intressit ja rakentaa ratkaisuja, jotka kestävät pitkään ja edistävät väestön hyvinvointia ja alueiden kestävää kehitystä.