Portugalin presidentti António José Seguro on julistanut voimaan maan uuden maahanmuutto- ja turvapaikkalain kolme päivää sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin hyväksyi kiistanalaiset säännökset.

Laki muuttaa ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelua, maastapoistamista ja säilöönottoa koskevia sääntöjä sekä turvapaikan ja kansainvälisen suojelun myöntämismenettelyjä. Laki on osa Portugalin toimia EU:n uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanossa; sopimus otettiin käyttöön 12. kesäkuuta 2026.

Seguron maanantaina 31. elokuuta tekemä päätös seurasi perjantaina annettua perustuslakituomioistuimen yksimielistä päätöstä, jossa ei todettu perusteita julistaa perustuslainvastaisiksi niitä 11 säännöstä, joiden tarkastamista tuomioistuimelta oli pyydetty.

Pääministeri oli saattanut kyseiset säännökset perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi aiemmin tässä kuussa ja todennut, että hänellä oli vakavia epäilyjä siitä, suojelivatko jotkin toimenpiteet lapsia riittävällä tavalla ja olivatko ulkomaalaisten vapauksia koskevat rajoitukset oikeasuhteisia.

Presidentin kanslian mukaan Seguro on nyt hyväksynyt tuomioistuimen tulkinnan, joka tarjoaa myös ohjeistusta tuomareille ja hallintoviranomaisille uusien sääntöjen soveltamisessa.

Perheisiin liittyvät huolenaiheet

Yksi suurimmista huolenaiheista koski lainsäädännön osia, jotka vaikuttavat ulkomaalaisiin vanhempiin, joilla on portugalilaisia lapsia.

Uusien sääntöjen mukaan ulkomaalainen, jonka huollossa on portugalilainen alaikäinen, voidaan tietyissä olosuhteissa pakkosiirtää tai karkottaa maasta.

Perustuslakituomioistuin korosti kuitenkin, että näin ei voi tapahtua automaattisesti, sillä viranomaisten on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen olosuhteet, mukaan lukien lapsen etu ja perhe-elämän yhtenäisyys.

Uusi lainsäädäntö muuttaa myös nykyistä karkotukselta suojaavaa säännöstä siten, että asuinajan raja-arvoksi on asetettu viisi vuotta, mikä tarkoittaa, että Portugalissa syntyneet alle viisivuotiaat lapset eivät enää automaattisesti kuulu aiemman suojan piiriin.

Tuomioistuin katsoi, ettei viiden vuoden rajaa voida pitää ilmeisen mielivaltaisena, ja viittasi vastaaviin käsitteisiin EU:n lainsäädännössä sekä muiden maiden, kuten Espanjan, lainsäädännössä.

Pidätyssäännöt

Toinen Seguro-tapauksessa esiin tuotu merkittävä huolenaihe koski kansainvälistä suojelua hakevien lasten pidättämisen mahdollisuutta.

Uudessa laissa säädetään, että alaikäisten säilöönotto olisi periaatteessa kiellettävä, mutta sitä voidaan harkita poikkeustapauksissa ja vain viimeisenä keinona, kun vähemmän rajoittavia vaihtoehtoja on arvioitu.

Lisäksi lainsäädännössä pidennetään enimmäisaikaa, jonka ajan joitakin ulkomaalaisia voidaan pitää väliaikaisissa säilöönottolaitoksissa maastapoistamismenettelyn ollessa vireillä.

Vakiokesto on 180 päivää, mutta sitä voidaan pidentää vielä 180 päivällä tapauksissa, joissa yhteistyö on puutteellista tai tarvittavien asiakirjojen saaminen kolmansista maista viivästyy. Käytännössä enimmäiskesto voi siten nousta 360 päivään.

Maahanmuuttouudistukset

Laki hyväksyttiin parlamentissa 17. heinäkuuta, kun PSD, CDS ja Iniciativa Liberal äänestivät sen puolesta, Chega pidättyi äänestämästä ja vasemmistopuolueet äänestivät sitä vastaan.

Seguro lähetti myöhemmin osan lainsäädännöstä perustuslakituomioistuimeen ennaltaehkäisevään tarkasteluun ennen kuin hän päätti, julistetaanko laki voimaan.

Perustuslakituomioistuin antoi 28. elokuuta päätöksensä, jossa se hyväksyi kaikki 11 tarkasteltua säännöstä. Niissä käsiteltiin muun muassa portugalilaisten lasten ulkomaalaisten vanhempien karkottamista, Portugalissa syntyneiden lasten kohtelua, säilöönottoa, rajalta palauttamismenettelyjä ja pakolaisten suojelua.

Tuomion jälkeen Seguro julisti lain voimaan maanantaina.

Presidentti totesi, että uudistukset olivat toivottavia, mutta korosti samalla, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muutokset on pantava täytäntöön oikeusvarmuuden periaatetta noudattaen sekä Portugalin perustuslain ja sen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.