Portugalin ympäristöjärjestö perusteli vastustavansa jätepolttolaitoksen rakentamista Algarveen myös sillä, että jätteen polttaminen tuottaa enemmän saastuttavia kaasuja kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö ja on ristiriidassa kiertotalouden periaatteiden kanssa.

”Hallituksen Algarvelle ehdottama jätteenpolttolaitos on täysin vanhentunut ja epäasianmukainen ratkaisu alueen kahden kaatopaikan täyttymiseen, ja se on täysin ristiriidassa PERSU:n [Kaupunkijätteen strateginen suunnitelma 2030] tavoitteiden sekä niiden ilmastotavoitteiden kanssa, joihin Portugali on sitoutunut”, Quercus totesi lehdistötiedotteessaan.

Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen

Ympäristö- ja energiaministeri Maria da Graça Carvalho ilmoitti 8. elokuuta jätevoimalaitoksen rakentamisesta Algarveen, jotta voitaisiin puuttua alueen kahden kaatopaikan täyttymiseen, jonka odotetaan tapahtuvan kahden vuoden kuluessa.

Quercus pitää tätä kuitenkin ”lopullisena” infrastruktuuriratkaisuna, joka korvaa kaatopaikat ”toisella lopullisella jätteiden hävittämisratkaisulla”.

Järjestö kannattaa ratkaisua, joka mahdollistaa ”jätteen syntymisen vähentämisen, lajittelun merkittävän parantamisen ja järjestelmän kestävyyden varmistamisen kausivaihteluita vastaan”, ja toteaa, että ”polttolaitos ei ole suunniteltu käsittelemään kausittaisia jätemääriä”.

Jätteen synty

”Algarve on tällä hetkellä maan alue, jolla tuotetaan eniten jätettä asukasta kohti: 400 000 tonnia vuodessa, ja valtaosa (85 %) päätyy kaatopaikoille, jotka ovat vaarassa täyttyä vuoteen 2027 mennessä. ”Tähän lähes romahduksen partaalle päästiin kuitenkin vain siksi, että kestävään jätehuoltoon ja kiertotalouden kierrätysjärjestelmiin on vuosikymmenten ajan investoitu liian vähän”, järjestö valitti.

Quercus totesi, että matkailualan suuri painoarvo heijastuu jätteiden tuotantoon, ja tämä ”vaikeuttaa asianmukaista käsittelyä kysynnän huippukausina”, mikä aiheuttaa ”rakenteellista epävakautta alalla itsessään – erityisesti henkilöstön palkkaamisessa, jonka on vastattava vain muutaman kuukauden kestäviin ruuhkahuippuihin.”

Alueen tulisi sen sijaan ”vahvistaa lajittelu- ja käsittelykapasiteettiaan kriittisinä kuukausina” ongelman ratkaisemiseksi sen lähteellä – tavoite, jota Quercuksen mukaan ei saavuteta jätteiden polttamisella.

”300 miljoonan euron investointi jätteenpolttolaitokseen on täysin ristiriidassa PERSU 2030 -suunnitelmassa suositeltujen toimenpiteiden kanssa”, varoitti Quercus ja korosti, että suunnitelman tavoitteena on välttää ja vähentää jätteiden syntymistä, tehostaa lajittelua, lisätä kierrätystä ja hyödyntämistä, hyödyntää biojätettä sekä vähentää kaatopaikkakäsittelyä ja polttamista.

Ympäristöjärjestö haluaa hallituksen julkistavan ne tutkimukset, joihin päätös Algarven jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta perustuu, ja syytti hallitusta ”poliittisen tahdon puutteesta”, kun on kyse ”ympäristölle vähemmän haitallisten vaihtoehtojen harkitsemisesta”, joilla on ”todistettuja tuloksia”.

Näihin vaihtoehtoihin kuuluu Algarven jätteiden vähentämis- ja kierrätystavoitteiden mukauttaminen tuotannon vaihteluihin. Kausittaiset mukautukset, matkailijoiden ottaminen huomioon laskelmissa, kierrättämättömän jätteen arviointi tai olemassa olevien mekaanis-biologisten käsittelylaitosten (MBT) kapasiteetin ja tehokkuuden vahvistaminen.

Yhdistyksen ehdotuksiin kuuluvat myös erittäin tehokas ovelta ovelle -lajittelukeräys, keräysastioiden käyttäjien tunnistaminen ja ”Pay As You Throw” -verotusjärjestelmän käyttöönotto, Volta-järjestelmän keräyspisteiden asentaminen rannan palvelutilojen viereen sekä sitoutuminen kunnallisiin yhteisö- ja kotikompostointihankkeisiin.