Vuoden 2026 demokratiaraportissa maa kuitenkin sijoitettiin – ensimmäistä kertaa – tarkkailulistalle mahdollisten autokratisoitumiskehitysten vuoksi, yhdessä sellaisten maiden kuin Bulgarian, Kyproksen ja Vanuatun kanssa.

Kuten Executive Digest on huomauttanut, tähän ryhmään kuuluminen osoittaa, että tilastollisten mallien mukaan Portugali on jo kulkenut noin kolme neljäsosaa matkasta kohti tilannetta, jossa maata pidetään virallisesti demokratian taantumisen kokeneena.

Poliittinen tilanne

Portugalin tulokset vaihtelevat kansainvälisen tietokannan tarkastelemien ulottuvuuksien välillä. Vaalidemokratiaindeksissä, joka keskittyy vaalien läpinäkyvyyteen ja poliittiseen kilpailukykyyn, maa menestyy erittäin hyvin ja sijoittuu 23. sijalle.

Sen sijaa heikkenee kuitenkin muissa institutionaalisen laadun avainalueissa: se putoaa 33. sijalle liberaalisuuden osuudessa – jossa arvioidaan toimeenpanovallan valvontaa ja oikeusvaltioperiaatetta – ja 37. sijalle keskustelevuuden osuudessa, kun taas huonoimmat sijoitukset se saavuttaa tasa-arvoisuuden osuudessa (61.) ja osallistavuuden osuudessa (62.).

Raportti sisältää portugalilaista tilannetta käsittelevän tutkimusosion, jonka ovat laatineet Iscten Tiago Fernandes ja Universidade Lusófonan Sara Pina. Siinä yhdistetään poliittisen maiseman muutokset Chega-puolueen nopeaan suosion nousuun.

Tässä analyysissä kuvataan puolueen vaalikehitystä, joka alkoi yhden kansanedustajan valinnalla vuonna 2019 ja päättyi 60 paikan voittamiseen toukokuun 2025 yleisvaaleissa, minkä seurauksena Chegasta tuli Tasavallan edustajakokouksen toiseksi suurin ryhmä ja siten Demokraattisen allianssin virallinen oppositiojohtaja.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös, kuinka puolueen kannatuspohja on laajentunut alkuperäisten kannattajiensa ulkopuolelle ja saanut tukea keskiluokalta, naisilta sekä eteläisiltä vaalipiireiltä, jotka ovat aiemmin olleet sidoksissa vasemmistoon.

Puoluejärjestelmä

Kirjoittajat pitävät tätä puoluejärjestelmän uudelleenjärjestäytymistä tekijänä, joka on johtanut suurempaan poliittiseen polarisaatioon ja autokraattisuutta kannattavan liikkeen nousuun.

Tämä kehitys heijastaa kansalaisten esittämiä haasteita oikeusvaltion perusperiaatteille ja kansalaisvapauksille. Samalla poliittisen keskustelun pohdiskeleva luonne on heikentynyt, mikä osoittaa, että eliitit ovat aiempaa vähemmän halukkaita ottamaan huomioon vastakkaisia näkemyksiä.

Tutkimuksessa tuodaan esiin myös keskusta-oikeistoon kohdistuva paine muodostaa hallitusenemmistö, joka pystyy muuttamaan perustuslakia, ja mainitaan konkreettisia esimerkkejä lainsäädännön lähentymisestä, kuten kansalaisuuslain muutos huhtikuussa 2026.

Institutionaalinen kestävyys

Joistakin heikkouksista huolimatta V-Dem-raportissa todetaan, että Portugalin demokratialla on edelleen huomattavaa institutionaalista kestävyyttä.

PSD:n ja PS:n edustuksellinen vaikutusvalta, jotka yhdessä muodostavat yli puolet äänestäjäkunnasta, tarjoaa edelleen vakaan perustan puoluejärjestelmälle, sillä molemmat johtajat ovat jättäneet perustuslain uudistamisen pois välittömistä tavoitteistaan.

Samalla yhdistyselämän elinvoimaisuus, ammattiliittojen toiminta ja demokraattisia instituutioita puolustavien mielenosoitusten kasvava määrä nähdään voimina, jotka tasapainottavat heikkenemisen riskejä ja ylläpitävät maan tasapainoa näiden riskien ja kansalaisyhteiskunnan reagointikyvyn välillä.